thumb|right|Pieter Lastman, Joona ja valas, 1621 Joona () on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien kunnioittama profeetta. Parhaiten Joona tunnetaan Joonan kirjassa kerrotusta Joonan vastahakoisesta profetointimatkasta Niniveen. Yleisesti hänen uskotaan eläneen 700-luvulla eaa.
Toinen kuninkaiden kirja
Toisen kuninkaiden kirjan mukaan Joona oli Amittain poika Gat-Heeferin kylästä läheltä Nasaretia. Joona profetioi Israelin raja-alueiden palauttamisesta Israelin hallintaan. Kuningas Jerobeam II (782 eaa. - 753 eaa.) saikin kyseiset maa-alueet vallattua ja näin täytti Joonan profetian.
Tämän lyhyen maininnan perusteella Joonan uskotaan profetoineen n. 780-luvulla eaa. Kuninkaiden kirjan maininnan profeetta Joonasta ymmärretään yleisesti viittaavan nimenomaan Joonan kirjan Joonaan, sillä molemmilla kerrotaan olevan samanniminen isä.
Joonan kirja
Kertomus Joonasta thumb|right|Joona kuvattuna Basileios II:n menologioniin. Jumala antoi Joonalle tehtäväksi mennä Assyrian kaupunkiin Niniveen ja julistaa siellä, että Jumala on päättänyt rangaista Niniveläisiä heidän pahuutensa vuoksi. Joona kuitenkin pakenee ja lähtee laivalla Välimerelle päinvastaiseen suuntaan. Jumala nostattaa suuren myrskyn merelle ja merimiehet heittävät arpaa saadakseen selville kenestä se johtuu. Joona lopulta tunnustaa, että myrsky johtuu hänen pakenemisestaan. Kun muu ei auta, niin merimiehet heittävät Joonan mereen ja myrsky tyyntyi saman tien.
Suuri kala kuitenkin nielaisee Joonan ja Joona viettää kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, jonka jälkeen kala oksentaa Joonan Jumalan käskystä kuivalle maalle. Joona lähtee lopulta Niniveen julistamaan kaupungin tuhoa. Kaupungin asukkaat kuitenkin kääntyvät ja Jumala peruu rangaistuksensa.
Joona raivostuu, koska hän oli odottanut Jumalan rankaisevan kaupunkia. Hän kyhää katoksen kaupungin ulkopuolelle ja hänen ainoa ilonsa on Jumalan sinne kasvattama risiinikasvi, joka antaa hänelle varjoa. Kun Jumalan vaikutuksesta kasvikin kuivettuu, Joona raivostuu ja tahtoo kuolla. Kirja päättyy avoimeksi jäävään tilanteeseen, joka hakee kontrastia Joonan vihasta ja Jumalan rakkaudesta pakanallista kaupunkia kohtaan.
Ajoitus Joonan kirja ei tarkalleen kerro mihin aikaan kirjan tapahtumat sijoittuvat. Joyce Baldwinin mukaan tekstin yksityiskohdista voidaan kuitenkin päätellä, että historiallisesti tapahtumat sopivat kuningas Jerobeam II elinajalle. Joonan kirja on todennäköisesti kuitenkin kirjoitettu paljon myöhemmin, joten on myös mahdollista, että kirjan kirjoittaja on käyttänyt Joonan nimeä kertomuksensa sankarihahmolle. Joonan kirjan kertomuksen teksti antaa ymmärtää, että kirjan kirjoittamisen aikana Ninive ei enää ollut suuri kaupunki. Ninive tuhoutui lähes täysin vuonna 606 eaa., joten kirja lienee kirjoitettu sen jälkeen, mutta kuitenkin ennen 200-lukua eaa., jolloin Vanhan Testamentin profeettakirjojen kaanon vakiintui. Tarkemmin kirjoitusajankohtaa on vaikea varmuudella määrittää.
Koraani
Myös Koraanin mukaan Joona oli profeetta. Koraanin kymmenes suura on nimeltään Joonan suura, jonka lisäksi Joona mainitaan neljässä muussakin Koraanin suurassa. Joskus Koraanissa käytetään nimen Jūnus (Joona) sijasta ilmaisua Dhū-n-Nūn, ”kalan nielemä mies”.Koraani, suura 68, jae 48
Joonan hauta
Perimätiedon mukaan Joona haudattiin Niniven lähistölle, nykyisen Irakin Mosuliin. Mosulissa sijaitsi Joonan nimellä tunnettu sunni-islamilainen moskeija. Moskeijan sisällä oli hauta, jonka useat kristityt ja muslimit uskoivat Joonan haudaksi. ISIS-järjestön taistelijat kuitenkin räjäyttivät haudan heinäkuussa 2014.
Aiheesta muualla
Lähteet
Luokka:Vanhan testamentin profeetat