Suomen presidentinvaalin 1988 voitti tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joka valittiin toiselle kaudelle. Koiviston ehdokkuutta tukivat SDP, SMP sekä Pro Koivisto -niminen ehdokaslista. Koivisto valittiin valitsijamiesten suorittaman vaalin toisella kierroksella, kun myös pääosa kokoomuksen valitsijamiehistä äänesti häntä.

Vuoden 1988 presidentinvaalissa oli ainoan kerran käytössä valitsijamiesjärjestelmän ja suoran kansanvaalin yhdistelmä, jossa kansalaiset äänestivät samassa yhteydessä sekä presidentistä että valitsijamiehistä. Jos joku ehdokkaista olisi saanut suorassa vaalissa enemmistön äänistä, hänet olisi valittu presidentiksi. Koiviston saama 48,9 % äänistä ei aivan riittänyt tähän, joten presidentin valinta jäi valitsijamiehille. Seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 1994 valitsijamiehistä luovuttiin kokonaan.

Vaalitapa Valitsijamiesjärjestelmää oli varsinkin edellisen, presidentinvaalin 1982 yhteydessä kritisoitu erityisesti sen vuoksi, että valitsijamiehillä oli mahdollisuus äänestää ”mustaa hevosta”. Suomen hallitusmuotoa muutettiin vuonna 1987 niin, että valitsijamiehet saivat äänestää presidentiksi ainoastaan virallisia, ennen valitsijamiesvaaleja asetettuja presidenttiehdokkaita, ja ”mustan hevosen” mahdollisuus poistui.Risto Sänkiaho: Presidentinvaalin vaihtoehdot. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 149–150. Helsinki: Otava, 1988.

Äänestäjillä oli käytössään kaksi vaalilippua, joista valkoisella äänestettiin presidenttiehdokasta ja ruskealla valitsijamiesehdokasta. Vuoden 1982 vaalin tapaan valitsijamiehiä valittiin 301 eikä 300.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 144–146. Helsinki: Otava, 1988.

Valitsijamiesten vaalit ja suora vaali järjestettiin 31. tammikuuta ja 1. helmikuuta 1988.TAULUKKO: Tasavallan presidentin vaalit 1925-2006 Presidentinvaali, Vaalit, Vaalit.fi (Oikeusministeriö)

Ehdokkaiden kampanjatunnukset Lähde:Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989 (Otava, Helsinki 1988), s. 145 Demokraattinen Vaihtoehto: Vaihtoehto vasemmalla - Jouko Kajanoja (numero 2) Keskustapuolue: Paavo Väyrynen: Suomi tarvitsee oman suunnan (numero 3) Liike 88: Järjen ja sydämen valinta - Kalevi Kivistö (numero 4) Kansallinen Kokoomus: Harri Holkeri - Tulevaisuuden tekijä (numero 5) Mauno Koiviston vaaliliitto: Mauno Koivisto suoraan (numero 6)

Tulokset Suora vaali Mauno Koivisto sai yli puolet kaikista annetuista äänistä kahdeksassa vaalipiirissä viidestätoista. Ahvenanmaalla Koiviston kannatus oli peräti 75,1 prosenttia. Keskustapuolueen ehdokas Paavo Väyrynen voitti Koiviston Oulun ja Lapin läänin vaalipiireissä.Presidentin vaalit 1988. Suomen virallinen tilasto (Tilastokeskus 1988), s. 30–33, 96, 100–116.

Äänioikeutetut 4 036 169 Äänestäneet 3 158 090 Äänestysaktiivisuus 78,2 % Äänestysaktiivisuus(Suomessa asuvat) 82,7 % Hylätyt äänet 63 641

EhdokasPuolueÄänetLukumääräOsuusMauno KoivistoSDP, SMP, PK ja ÅS1 513 23448,90 %Paavo VäyrynenKeskustapuolue636 37520,57 %Harri HolkeriKansallinen Kokoomus570 34018,43 %Kalevi KivistöLiike 88330 07210,67 %Jouko KajanojaDemokraattinen Vaihtoehto44 4281,44 %Yhteensä3 094 449100 %Lähde: Tilastokeskus

Koska kukaan ehdokas ei saanut tarvittavaa yksinkertaista enemmistöä – yli 50 % äänistä – valinta siirtyi valitsijamiehille eli käytännössä presidentinvaalissa tarvittiin toinen kierros.

Valitsijamiesten vaalit Valitsijamiehiksi valituista naisia oli 92 ja lopulliseen vaaliin osallistuneista 93, mikä oli suurin määrä Suomen presidentinvaalien historiassa. Jouko Kajanoja oli ehdokkaista ainoa, joka jäi ilman valitsijamiehiä Marjatta Stenius-Kaukosen menetettyä paikkansa tarkistuslaskennassa Harri Holkerin valitsijamiehelle Sampsa Aaltiolle.

Äänioikeutetut 4 036 169 +115 164 Äänestäneet 3 141 360 Äänestysaktiivisuus 77,8 % Äänestysaktiivisuus(Suomessa asuvat) 82,3 % −4,5 Hylätyt äänet 155 651

EhdokasPuolueValitsija-miehetÄänetLukumääräOsuusMauno Koiviston kannattajatA+B+C+D1441 391 39946,60 %A Suomen Sosialidemokraattinen Puolue1281 175 20939,36 %B Suomen Maaseudun Puolue7120 0434,02 %C Pro Koivisto888 6632,97 %D Åländsk Samling17 4840,25 %Paavo Väyrysen kannattajatKeskustapuolue68647 76921,70 %Harri Holkerin kannattajatKansallinen Kokoomus63603 18020,20 %Kalevi Kivistön kannattajatLiike 8826286 8339,61 %Jouko Kajanojan kannattajatDemokraattinen Vaihtoehto56 5281,89 %Yhteensä3012 985 709100 %Lähde: Tilastokeskus

Luettelo valitsijamiehistä

Eniten ääniä saaneet valitsijamiehet

SijaEhdokasPuolueÄänetVaalipiiri1Kalevi SorsaSDP32 089Helsingin kaupungin vaalipiiri2Pirjo Ala-KapeeSDP31 131Uudenmaan läänin vaalipiiri3Matti AhdeSDP25 335 Oulun läänin vaalipiiri4Pertti PaasioSDP24 633Turun läänin eteläinen vaalipiiri5Matti LuttinenSDP18 966Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri6Marja-Liisa TykkyläinenSDP18 914Kuopion läänin vaalipiiri7Erkki LiikanenSDP18 875Mikkelin läänin vaalipiiri8Pertti SalolainenKok.18 397Helsingin kaupungin vaalipiiri9Antero KekkonenSDP18 350Kymen läänin vaalipiiri10Sirpa PietikäinenKok.17 354Hämeen läänin eteläinen vaalipiiriLähde: Tilastokeskus

Valitsijamiesten suorittama vaali Ehdokas 1. kierros 2. kierros 144 189 68 68 63 18 26 26

Vaalitoimitus Valitsijamiehet kokoontuivat 15. helmikuuta 1988 Eduskuntatalossa. Puheenjohtajana toimi pääministeri Harri Holkeri ja sihteerinä eduskunnan pääsihteeri Erkki Ketola.Pääministerin Kirje Valtioneuvostolle tasavallan presidentti Mauno Koiviston valitsemisesta Tasavallan Presidentiksi Säädös 197/1988, Finlex.fi. Viitattu 8.4.2024. Ensimmäiellä kierroksella kaikki puolueet äänestivät omia ehdokkaitaan. Toisella kierroksella 45 kokoomuksen valitsijamiestä äänesti Koivistoa, joka sai 189 ääntä ja tuli siten valituksi. Kokoomuksen loput 18 valitsijamiestä äänestivät toisellakin kierroksella puolueen omaa ehdokasta Holkeria.

Mauno Koiviston toinen, jälkimmäinen toimikausi alkoi 1. maaliskuuta 1988.

Jälkiarvioita Professori Risto Sänkiahon mukaan presidentinvaalin muuttumista luonteeltaan henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri minkäänlaista vaalikamppailua. Lisäksi vaalissa äänioikeuttaan käyttäneistä noin neljä prosenttia äänesti vain presidenttiehdokasta eikä lainkaan valitsijamiesehdokasta.

Lähteet

Luokka:Vuoden 1988 vaalit 1988