pienoiskuva|Björni noin vuonna 1920 Frans Fredrik Björni (15. elokuuta 1850 Eura – 10. helmikuuta 1930 Yläne) oli suomalainen rusthollari, taloustirehtööri ja valtiopäivämies.
Suku ja perhe Björnin vanhemmat olivat Juho Fredrik Mikonpoika Kylä-Björni (s. 1819) ja Agata Loviisa Isakintytär (1822–1907). Hän oli naimisissa Henrika Wilhelmiina Piipanojan (1849–1900) kanssa. Heidän poikiaan olivat maanviljelysneuvos, kansanedustaja Onni Rantasalo, Auroran sairaalan ylilääkäri Viljo Rantasalo ja agronomi Sulho Rantasalo. Viljo Rantasalon poika oli Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Ilari Rantasalo. Björnin tyttärenpoika oli Turun yliopiston maantieteen professori Oiva Tuominen.Geni.com : Frans Fredrik Björni
Elämänvaiheet ja toiminta Björni toimi maanviljelijänä Björnin tilalla Eurassa kunnes hän osti 1890 Yläneen Uudenkartanon. Vuonna 1892 hän osti myös Yläneen kartanon Vanhakartanon sen viimeiseltä aateliselta omistajalta varatuomari Reinhold Ernst Petter Jägerhornilta. "Yläneen karhuksi" kutsutun Björnin väitetään olleen yli 10 000 hehtaarin maaomaisuudellaan 1900-luvun alussa Suomen suurin talonpoikaista syntyperää ollut maanomistaja. Hän myi 1905 Vanhakartanon pojalleen Onni Björnille (myöhemmin Onni Rantasalo) ja 1913 hän myi Uudenkartanon toiselle pojalleen Sulho Björnille (Rantasalo). Björni kirjoitti 1925 muistelmansa, jotka on myöhemmin julkaistu. UTUshop Turun yliopiston verkkokauppa : Frans Fredrik Björnin aatemaailmaTaloustirehtööri Björni, Aamulehti, 11.02.1930, nro 40, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.02.2025
Björni mukana Euran pitäjän kunnallisissa luottamustoimissa ja oli parikymmentä vuotta kunnan esimiehenä, useita vuosia kirkonisännöitsijänä ja kirkkovaltuuston jäsenenä sekä kuului kansakoulun johtokuntaan. Yläneelle muutettuaan hän oli siellä kirkkoneuvoston jäsenenä 22 vuotta ja Varsinais-Suomen pienten maanviljelijäin seuran esimiehenä ja varaesimiehenä 14 vuotta.
Björni oli talonpoikaissäädyssä Euran tuomiokunnan edustajana valtiopäivillä 1888 ja Loimaan tuomiokunnan edustajana valtiopäivillä 1897 ja 1899. Valtiopäivillä Björni oli useiden valiokuntien jäsenenä tai varajäsenenä. Vuoden 1888 valtiopäivillä hän oli mukana anomassa rautatien rakentamista Tampereelta Poriin ja vuoden 1897 valtiopäivillä hän teki useita suomenkieltä ja sen asemaa koskevia anomuksia. Hän perusti Uuteenkartanoon kansakoulun, jota hän ylläpiti 1892-1908, sekä koulun yhteyteen 1897 kirjaston. Hän oli itse käynyt vain kiertokoulua sekä erään upseerin pitämää epävirallista alkeiskoulua. Uudenkartanon kyläsuunnitelma III, toim. Heli Nukki ja Johanna Thessler. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 8, Eura 2004, Björnistä s. 4 Laura Stark : Maalaisrahvaan kirjoitusmotivaatio ja asenteet kirjoitustaitoa kohtaan 1840–1890-luvun Suomessa, Kasvatus & Aika 2008
Teoksia Nimellä F. F. Björni: Muistelmia ; toimittanut Oiva Tuominen. Satakunnan museo, Pori 1986, 2. painos Kertun kilta, 1991
Kirjallisuutta Pia Mattila-Lonka : Frans Fredrik Björnin aatemaailma. Historian laitoksen julkaisuja 41. Turun yliopisto 1996
Lähteet
Aiheesta muualla Kartanon väen syksy : Yläneen Vanhankartanon työväki muistelee, koonneet Arimo Helmisaari ja Sirkku Pihlman. Priimus Media Oy, Loimaa 2008
Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Vuonna 1850 syntyneet Luokka:Vuonna 1930 kuolleet