Klofibraatti (C12H15ClO3) on orgaaninen yhdiste tarkemmin klofibriinihapon etyyliesteri. Yhdistettä käytettiin lääketieteessä vaikean hypertriglyseridemian hoidossa, mutta vedettiin markkinoilta vuonna 2002 yhdisteen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi.
Ominaisuudet, vaikutusmekanismi ja käyttö Huoneenlämpötilassa klofibraatti on väritöntä öljymäistä nestettä. Yhdiste on veteen liukenematonta, mutta liukenee helposti orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja kloroformiin.
Klofibraatti on aihiolääke, joka metaboloituu elimistössä klofibriinihapoksi. Klofibraatti alentaa veren tiheydeltään erittäin alhaisten lipoproteiinien eli VLDL-kolesterolin ja LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä aktivoimalla lipoproteiinilipaasientsyymiä, jolloin näiden lipoproteiinien hydrolyysi kiihtyy. Samalla HDL-kolesterolin pitoisuus veressä kasvaa. Lääkeainetta käytettiin lähinnä vaikean kohonneen veren kolesterolipitoisuuden hoitoon, jos ruokavalio, liikunta ja muu lääkehoito eivät tehonneet.Gajanan S. Joshi & James C. Burnett: Cardiovascular Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 18.3.2015
Haittavaikutukset Klofibraatin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, ripuli, lihaskrampit, lihasten jäykkyys ja heikkous ja lihaskivut. Yhdiste alentaa myös seksuaalista halua ja voi aiheuttaa miehillä impotenssia.
WHO:n suuressa yli 5 000 potilasta kattaneessa tutkimuksessa klofibraatin havaittiin alentavan ei-kuolettavien sydänkohtauksien määrää ainoastaan potilailla, joilla ei ennen hoidon alkua oltu havaittu sydäntapahtumia. Klofibraattia saaneiden ryhmässä kuolleisuus muihin kuin sydän- tai verisuonitauteihin, kuten munuaisten ja virtsarakon syöpään, oli suurempi kuin lumelääkettä saaneiden ryhmässä.
Synteesi Klofibraatin synteesin lähtöaineita ovat p-kloorifenoli, asetoni ja kloroformi, jotka kondensoituvat emäksisissä olosuhteissa muodostaen klofibriinihappoa. Klofibriinihappo reagoi etanolin kanssa rikkihapon toimiessa katalyyttinä muodostaen klofibraattia.Axel Kleemann: Cardiovascular Drugs, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 18.3.2015 400px
Lähteet
Luokka:Lääkkeet