Pekka Strengell (synt. Renkeli, 28. heinäkuuta 1882 Suonenjoki – 4. maaliskuuta 1965 Suonenjoki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1930. Hänen eduskuntatyönsä päättyi kesällä 1930, jolloin puolueen kansanedustajat pidätettiin ja tuomittiin myöhemmin vankeuteen poliittisen toimintansa johdosta.
Elämä Nuoruusvuodet Suonenjoen Lyytilänmäessä syntyneen Pekka Strengellin vanhemmat olivat torppari Aatami Renkeli (1826-1888) ja Riitta Johanna Galenius (1839-1902). Hän aloitti työuransa jo 11-vuotiaana. Strengell oli muun muassa tehdastyömiehenä, kunnes ryhtyi 1907 torppariksi kotikyläänsä.
Työväenliikkeessä ja politiikassa Strengell oli vuonna 1908 toimintansa aloittaneen Lyytilänmäen työväenyhdistyksen perustajajäseniä. Hän kuului Suonenjoen maanvuokralautakuntaan ja edusti pitäjän torppareita Suomen Maanvuokraajain Liiton edustajakokouksissa. Strengell valittiin työläisten edustajaksi kunnanvaltuustoon jo 1915 ennen yleistä äänioikeutta.
Strengell pysytteli sivussa sisällissodan tapahtumista, koska ei hyväksynyt aseellista kapinaa. Sodan jälkeen hän vaikutti SDP:n vasemmistosiivessä ja kannatti vuoden 1919 puoluekokouksessa Kominterniin liittymistä. Strengellistä tuli kommunistisen SSTP:n jäsen heti perustamisvuonna 1920. Hän istui kommunistien edustajana muun muassa Osuusliike Työkansan hallintoneuvostossa. Viranomaisten lakkautettua SSTP:n Strengell siirtyi puolueen seuraajaksi perustetun STPV:n riveihin. Lokakuussa 1924 hän nousi eduskuntaan suuren kommunistijutun yhteydessä vankilaan joutuneen Bruno Tenhusen tilalle. Seuraavissa vaaleissa Strengell jäi taas varasijalle, mutta tällä kertaa hänestä tuli kansanedustaja marraskuussa 1928 Yrjö Enteen saatua vankilatuomion. Vuoden 1929 vaaleissa Strengellin äänet viimein riittivät edustajanpaikkaan. Hän käytti kansanedustajana torpparin titteliä, vaikka torpparivapautus oli tullut voimaan jo vuosia aikaisemmin. Strengellin kerrottiin pitäneen eduskunnassa vain yhden puheenvuoron. Kommunistien suuntariidoissa hän kuului niin sanotut hoipertelijat tuominneisiin jyrkän linjan kannattajiin eli "huitojiin", vaikka sanoikin itse edustavansa keskustaa.
Vankilatuomio Strengellin eduskuntatyö päättyi heinäkuussa 1930, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n kansanedustajat pidätettäviksi ja asetettaviksi syytteeseen valtiopetoksesta. Strengell painui maan alle oleskellen aluksi Helsingissä, kunnes matkusti jonkin ajan kuluttua kotiinsa Suonenjoelle. Piileskelyn johdosta Strengell menetti myös paikkansa kunnanvaltuustossa, kun hänen katsottiin eronneen toimestaan. Strengell pidätettiin viimein elokuun lopussa kotitilansa heinäladosta, jossa hän oli yöunilla puolisonsa seurassa. Syytteeseen joutuneiden kansanedustajien avustajana Turun hovioikeudessa toimi ruotsalainen sosialidemokraatti Georg Branting. Strengell kielsi olevansa SKP:n jäsen, eikä hänen toiminnastaan kielletyssä puolueessa löytynytkään viitteitä. Strengellin mukaan hän ei vähien tietojensa pohjalta edes ymmärtänyt mitä kommunismi oli ja piti itseään vain "käytännöllisenä talousmiehenä". Syksyllä hovioikeus mätkäisi Strengellille valtiopetoksen valmistelusta kaksi vuotta ja kuusi kuukautta kuritushuonetta.
Strengell vapautui kesällä 1932, jonka jälkeen hän jatkoi kotitilansa viljelyä. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla Strengell palasi Suonenjoen kunnalliselämään sosialidemokraattien riveissä. Hän kuului myös Sisä-Savon Osuusliikkeen hallintoneuvostoon ja edustajistoon. Strengell kuoli 82-vuotiaana maaliskuussa 1965.
Perhe Pekka Strengellin puoliso oli Iida Kustaava Sikanen (1885-1955). Heille syntyi kuusi lasta.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Suonenjoen kaupunginvaltuutetut Luokka:Pohjois-Savon vaalipiiri Luokka:Vuonna 1882 syntyneet Luokka:Vuonna 1965 kuolleet