thumb|right|400px|Kalmarin läänin kunnat. Keskustaajamien sijainnit on merkitty punaisella.
thumb|right|280px|Kalmarin läänin kunnat vuonna 1952. Tämän ajankohdan jälkeen lääninraja on muuttunut. Osia Tjust-Edin ja Uknadalenin maalaiskunnista liitettiin Itä-Götanmaan lääniin 1970-luvulla. Samaan aikaan Kronobergin läänistä liitettiin Kalmarin lääniin Hällebergan ja Algutsbodan maalaiskunnat sekä osa Älmebodan maalaiskuntaa.
Kalmarin lääni () on lääni Itämeren rannikolla Etelä-Ruotsissa. Se kattaa Smålandin maakunnan rannikkoalueen ja koko Öölannin maakunnan. Läänin pääkaupunkina toimii Kalmar. Valtiopäivävaaleissa alue muodostaa Kalmarin läänin vaalipiirin.
Vuonna 2007 läänissä oli 1 239,11 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,0 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys Kalmarin lääni luotiin vuonna 1634, mutta sai nykyiset rajansa vasta 1700-luvulla.
pienoiskuva|Kalmarin läänin aiemmat kaksi maakäräjäkuntaa. Pohjoinen maakäräjäkunta ja sen vaalipiirit on esitetty vihreän eri sävyillä. Eteläinen maakäräjäkunta ja sen vaalipiirit puolestaan on esitetty vihreän eri sävyillä. Vaalipiirit olivat voimassa valittaessa maakäräjäkunnan valtuustoa.
Monien mielestä lääni on "keinotekoinen" alue, jossa ainoita yhdistäviä tekijöitä ovat vain harva asutus ja läänin suuri koko. Osoituksena epäyhtenäisyydestä läänissä ei ollut yhtä maakäräjäkuntaa, vaan kaksi: Kalmarin läänin pohjoinen maakäräjäkunta ja Kalmarin läänin eteläinen maakäräjäkunta, jotka yhdistettiin vasta vuonna 1971. Maakäräjäkuntien pääpaikat olivat Västervik ja Kalmar, joista Kalmarissa oli myös lääninhallitus ja maaherra. Syynä tähän jakoon oli läänin suuruus ja alhainen väestötiheys, sekä Kalmarin ja Västervikin välillä vallinnut kilpailu siitä kumpi saisi olla johtava Smålandin satamakaupunki. Västervik olisi halunnut muodostaa oman läänin, mihin Kalmar ei suostunut. Ratkaisuna lääniin perustettiin vuonna 1864 kaksi maakäräjäkuntaa, mikä oli poikkeuksellista Ruotsissa. Pohjoinen maakäräjäkunta kärsi kuitenkin väestön vähenemisestä, joten yli sadan vuoden olemassaolon jälkeen maakäräjäkunnat yhdistettiin nykyiseksi Kalmarin läänin maakäräjäkunnaksi.
Läänin pohjoisosassa oli perinteenä hakea yhteyksiä Itä-Götanmaan suuntaa, koska alue sijaitsi myös Linköpingin hiippakunnassa. Läänin eteläosa puolestaan kuului Växjön hiippakuntaan ja suuntautui enemmän etelään. Nykyäänkin läänin kahtiajako näkyy murteissa, sillä pohjoisosassa puhutussa kielessä on piirteitä Itä-Götanmaan murteesta ja eteläosassa taas puhutaan Kalmarin seudun murteella.
Vaakuna Vaakunaselitys: Smålandin ja Öölannin vaakunoiden jakama kilpi. (Ruotsiksi Sköld kvadrerad av Smålands och Ölands vapen.)
Lääninhallitus käytti aiemmin molempien läänien vaakunoita rinnakkain tai jaetussa kilvessä. Nykyinen lääninvaakuna vahvistettiin vuonna 1944.
Kulttuurimaantiedettä
Kalmarin lääni oli pitkään köyhä ja jälkeenjäänyt jopa Smålandiin verrattuna. Se teollistui myöhään ja teollistuminen jäi heikoksi. Vuonna 1880 läänissä asui 245 000 asukasta, minkä jälkeen väkiluku kääntyi laskuun. Vielä nykyäänkin läänin väkiluku on pysytellyt tuon lukeman alapuolella. Etenkin pohjoinen lääni ja metsäseudut ovat kärsineet väestön vähenemisestä, mutta Kalmarslättenin tasankoalueella ja Keski-Öölannissa on mennyt paremmin. Kalmar oli tärkeä rajakaupunki siihen asti kunnes Ruotsi liitti Skånen, Blekingen ja Hallandin itseensä vuonna 1658 Roskilden rauhassa. Tuolloin Kalmar menetti strategisen merkityksensä. Öölanti oli 1800-luvulle asti kruununpuistoa, jota leimasivat kannattamaton maatalous, maastamuutto ja köyhyys. Öölannin väestö väheni koko 1900-luvun alun aina Ölansbronin sillan vihkimiseen asti vuonna 1972. Sen jälkeen saaren taajamista on tullut eräänlaisia Kalmarin esikaupunkeja, joista mainittakoon Färjestaden.
Luonto Kalmarin läänistä voidaan erottaa tiettyjä maisema-alueita: Tjustbydgenin peruskalliosaaristo ja pronssikautinen maisema Kalmarsundetin rannikon tammea kasvavat rantaniityt ja aidot rannikkoyhdyskunnat Kristdalan seudun aidot esimerkit vanhasta Ruotsista Glasriketin omaleimaiset lasitehdasyhdyskunnat Öölannin ainutlaatuiset alvarit, tuulimyllyt ja rivikylät
Rannikot läänin pohjois- ja eteläosassa eroavat toisistaan. Pohjoisen graniittikalliot ovat hyvin vanhoja, mutta etelässä viimeisin jääkausi on luonut moreenisaaristoa kivistä ja sorasta sekä upeita hiekkarantoja.
Kalmarin läänin pohjoisosassa on murrosvyöhyke, jossa on paljon järviä ja pittoreskejä kyliä, kuten Djursdala ja Hjorted. Alueelta löytyy esimerkkejä myös kuylistä, joissa isojakoa ei ole tehty. Tällaisia säilyneitä kyliä ovat esimerkiksi Stensjö ja Lund Oskarshamnin ja Västervikin välisen tien varressa.
Kalmarin läänissä on kaksi kansallispuistoa, 14 luonnonhoitoalueta ja noin 100 luonnonsuojelualueta.
Maantiedettä
Suurimmat taajamat Vuonna 2010 Kalmarin läänissä sijaitsi 90 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Kalmar 2 Västervik 3 Oskarshamn 4 Nybro 5 Vimmerby 6 Lindsdal 7 Hultsfred 8 Färjestaden 9 Emmaboda 10 Mönsterås
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Kalmar, Västervik, Oskarshamn, Nybro ja Vimmerby ovat entisiä kaupunkeja; Hultsfred, Emmaboda ja Mönsterås puolestaan entisiä kauppaloita. Lindsdalia ja Färjestadenia lukuun ottamatta luettelon taajamat ovat kaikki samannimisten kuntien keskustaajamia. Taajamat sijaitsevat mantereella lukuun ottamatta Öölannin saarella sijaitsevaa Färjestadenia. Öölannissa sijaitsee myös entinen Borgholmin kaupunki.
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
Valtiopäivävaalit
Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin vaalipiiriin. Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat) valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
Maakäräjäkunta
Kalmarin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Kalmarin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Kalmarin lääni on jaettu seuraaviin 6 vaalipiiriin: Kalmar 1 Västervik (9 kiinteää paikkaa) Kalmar 2 Hultsfred Vimmerby (8 kiinteää paikkaa) Kalmar 3 Högsby Mönsterås Oskarshamn (12 kiinteää paikkaa) Kalmar 4 Emmaboda Nybro Torsås (9 kiinteää paikkaa) Kalmar 5 Kalmar (16 kiinteää paikkaa) Kalmar 6 Borgholm Mörbylånga (6 kiinteää paikkaa) Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat). Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 67 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
Läänin kunnat Lääniin kuuluu nykyään 12 kuntaa:
Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku(31.12.2011) 0821 23px Högsbyn kunta Högsby 0834 23px Torsåsin kunta Torsås 0840 23px Mörbylångan kunta Mörbylånga 0860 23px Hultsfredin kunta Hultsfred 0861 23px Mönsteråsin kunta Mönsterås 0862 23px Emmabodan kunta Emmaboda 0880 23px Kalmarin kunta Kalmar 0881 23px Nybron kunta Nybro 0882 23px Oskarshamnin kunta Oskarshamn 0883 23px Västervikin kunta Västervik 0884 23px Vimmerbyn kunta Vimmerby 0885 23px Borgholmin kunta Borgholm
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,1 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 863 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,8 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 142 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 179 751 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 18,5 % 18–64-vuotiaat: 58,5 % 65 vuotta täyttäneet: 23,0 %
Väestö maakunnittain Kalmarin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 233 090 asukasta, jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti: Maakunta Väkiluku(31.12.2011) % Småland 208 330 89,4 Öölanti 24 760 10,6
Öölannin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta Småland vain osittain.
Katso myös Småland Öölanti Jönköpingin lääni Kronobergin lääni
Lähteet
Aiheesta muualla
Länsstyrelsen Kalmar län Regionförbundet Kalmar län Regionfakta - Fakta och perspektiv om Kalmar län
*