Pýlos (; transl. myös Pílos), italialaisittain Navaríno (), on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Pýlos-Néstoraksen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Πύλου, Dimotikí Enótita Pýlou) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Messenian alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 5 287 ja varsinaisen Pýloksen kaupungin väkiluku 2 345 (vuonna 2011). Pýlos on Pýlos-Néstoraksen kunnan kuntakeskus.
Pýloksen kaupunki sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan lounaisosassa niemimaan länsirannikolla Navarínonlahden eli Pýloksenlahden rannalla. Kaupungin edustalla sijaitsee Sfaktirían saari sekä pienemmät Pýloksen saari eli Tsichlí Bampá ja Koutsounésin saaret. Pýloksen nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Niókastron linna, Palaiókastron linna eli Palaionavaríno sekä Pýloksen arkeologinen museo.
Historia Esihistoria ja antiikki
Pýlos oli merkittävä paikka jo mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella. Tuolta ajalta tunnetaan lähellä sijaitseva niin kutsuttu Nestorin palatsi, johon nimi Pylos esihistoriasta puhuttaessa viittaa. Se liitetään kreikkalaisen mytologian Neleukseen ja Nestoriin. Antiikin aikana nykyisen kaupungin lähellä Koryfasionin (nyk. Zógklos) niemellä sijaitsi Pyloksen kaupunki, joka saattoi olla esihistoriallisen Pyloksen satama ja muodostui myöhemmin sen perilliseksi.
pienoiskuva|vasen|pysty=0.95|Antiikin Pyloksen kaupungin kukkula ja keskiaikainen Palaíokastron eli Palaionavarínon linna. Rinteessä niin kutsuttu Nestorin luola. Myöhempi historia
Vuonna 1278 frankkikomentaja Wilhelm de la Roche (Guillaume de la Roche) rakennutti antiikin aikaisen Pyloksen kaupungin kukkulalle Navarínon vanhan linnan, Palaíokastron eli Palaionavarínon (Palaiókastro Navarínou). Osmaniturkkilaiset valtasivat alueen vuonna 1500. He rakennuttivat vuonna 1573 Navarínon uuden linnan eli Niókastron Navarínonlahden kaakkoisrannalle. Se vartioi lahden eteläistä sisäänkäyntiä.
pienoiskuva|vasen|upright=0.95|Pýloksen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (Koímisis tis Theotókou) kirkko. Nykyinen Pýloksen kaupunki on kehittynyt uuden linnan viereen. Kaupungin vanha nimi Navaríno (Ναβαρίνο, Ναυαρίνο) on oletettavasti ollut alun perin Avaríno(s) (Αβαρίνο(ς)) ja viitannut avaareihin, jotka asettuivat alueelle 500-luvulla. Se on muuttunut Navarínoksi, kun tavan mukaan on käytetty akkusatiivia ilmaisussa , ”Avarínoon”, ja artikkelin viimeinen kirjain , n, on siirtynyt nimen ensimmäiseksi kirjaimeksi. Toisen selityksen mukaan nimi Navaríno tulisi paikan turkinkielisestä nimimuodosta Anavarín (Αναβαρίν).
Kaupunki esiintyy usein uuden ajan historiassa, koska sen luonnonsatama on ollut Peloponnesoksen länsirannikon paras. Venetsialaiset saivat sen haltuunsa vuonna 1685 Francesco Morosinin johdolla, ja se säilyi heillä vuoteen 1715. Kreikan vapaussodan aikana 20. lokakuuta 1827 sen edustalla käytiin Navarinon taistelu, jossa olivat vastakkain turkkilaisten laivasto ja yhdistynyt Englannin, Ranskan ja Venäjän laivasto.
Pýlos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä Pýlos-Néstoraksen kunnaksi yhdessä Chiliochórian, Korónin, Methónin, Néstoraksen ja Papafléssaksen kanssa, jolloin se muuttui uuden kunnan kunnallisyksiköksi.
Kunnallisyksikön osat
Pýloksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:
Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011) Ampelókipoi Ampelókipoi 35 Káto Ampelókipoi 64 Chomatáda Chomatáda 185 Perivolákia 125 Glyfáda Glyfáda 219 Íklaina Íklaina 313 Kallithéa Arapólakka 35 Kallithéa 629 Kynigós Kynigós 245 Vozikéika 13 Mesochóri Mesochóri 157 Pappoúlia Pappoúlia 103 Plátanos 84 Pídasos Pídasos 166 Pýla Balodimaíika 26 Pýla 121 Pýlos Elaiófyto 81 Giálova 275 Palaiónero 19 Pýlos 2 345 Schinólakka 47 Sfaktiría (saari) 0 Yhteensä: 5 287
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Peloponnesoksen entiset kunnat Luokka:Peloponnesoksen kaupungit Luokka:Pýlos-Néstoras