Saitanpuut (Alstonia) on laajalle levinnyt ainavihantien puiden ja pensaiden suku oleanterikasvien heimossa (Apocynaceae). Sen nimesi Robert Brown vuonna 1811 Charles Alstonin (1685–1760) mukaan, joka oli kasvitieteen professori Edinburghissa vuosina 1716-1760. Suvun tyyppilajin Alstonia scholaris (L.) R.Br. oli Linné kuvannut jo vuonna 1767 nimellä Echites scholaris.
Levinneisyys Saitanpuiden suku koostuu eri lähteiden mukaan noin 40–60 lajista, jotka ovat kotoisin trooppisesta ja subtrooppisesta Afrikasta, Keski-Amerikasta, Kaakkois-Aasiasta, Polynesiasta ja Australiasta suurimman osan lajeista kasvaessa Malaijien saaristossa.
Saitanpuulajit ovat laajalle levinneitä ja enimmäkseen yleisiä eivätkä vaarantuneita. On kuitenkin muutamia hyvin harvinaisia lajeja, kuten A. annamensis, A. beatricis, A. breviloba, A. stenophylla ja A. guangxiensis.
pienoiskuva|vasen|Alstonia spectabilis -saitanpuun kukinto ja hedelmiä (vas.)
Tuntomerkit Puut voivat kasvaa hyvin kookkaiksi; esimerkiksi malesiansaitanpuun (A. pneumatophora) on raportoitu tulleen 60 metrin korkeaksi ja rungon halkaisijaltaan yli kaksimetriseksi. Alstonia longifolia, joka on Keski-Amerikan ainoa saitanpuulaji, on pääasiassa pensas, mutta voi kasvaa 20 m korkeaksi puuksi.
Saitanpuiden mehevät, ruodittomat ja yksinkertaiset lehdet ovat soikeita, tasasoukkia tai keihäsmäisiä ja tyvestään kiilamaisia. Lehtilapa on litteä, keskikokoinen tai suuri, ehytlaitainen. Lehtiasento on vastakkainen tai kiehkurainen. Lehdet ovat sulkasuonisia, ja sivusuonet yhtyvät reunasuoneksi. Kukinto sijaitsee oksan päätteenä tai lehtihangassa ja koostuu röyhymäisistä viuhkoista tai kertosarjoista. Pienet, enemmän tai vähemmän tuoksuvat kukat ovat valkoisia, keltaisia, vaaleanpunaisia tai vihreitä ja suppilomaisia ja sijaitsevat kukkaperän päässä kukinnon ylälehtien tukemina. Kukissa on viisi verho- ja viisi terälehteä. Fertiilit kukat ovat kaksineuvoisia. Yhdislehtisessä vihreässä verhiössä on soikeat liuskat ja verhiö on yksikiehkurainen. Rengasmainen pohjuskehrä on sikiäimen tyvellä. Yhdislehtisen teriön liuskat ovat pitkänomaisia tai soikeita ja sijaitsevat yhtenä kiehkurana. Nuppuasennossa teriöliuskat ovat limittäin vasemmalle (esim. A. rostrata) tai oikealle ( esim. A. macrophylla). Emiöstä kehittyy kaksi erillistä tuppiloa, joissa on karvattomia tai karvaisia pitkänomaisia siemeniä. Tuppilot kasvavat sinisiksi ja palkomaisiksi ja muodostavat lohkohedelmämäisen hedelmistön, jolla voi olla pituutta 7–40 cm. Kasveissa on maitomaista maitiaisnestettä, jossa on runsaasti myrkyllisiä alkaloideja. Laji A. macrophylla tunnetaan Sri Lankassa yleisesti nimellä Havari Nuga, 'peruukkibanianviikuna', koska sen erikoinen kukka näyttää pitkähiuksiselta peruukilta.
Käyttö Saitanpuita käytetään perinteisessä lääkinnässä. Aasiansaitanpuun ja lajin A. constricta kaarnasta saadaan lääkettä malariaan, hammassärkyyn, reumaan ja käärmeenpuremiin. Maitiaisnesteellä hoidetaan yskää, kurkkukipua ja kuumetta.
Monet saitanpuut ovat kaupallisesti merkittävää puutavaraa, jota kutsutaan nimillä pule tai pulai Indonesiassa ja Malesiassa. Sektion Alstonia puuaines on kevyttä, kun taas sektioiden Monuraspermum ja Dissuraspermum puuaines on painavaa.
Luokittelu Saitanpuiden suvussa on viisi sektiota, joista kukin muodostaa monofyleettisen ryhmän: Alstonia, Blaberopus, Tonduzia, Monuraspermum, Dissuraspermum.
Lajeja Lajeja:http://apps.kew.org/wcsp/qsearch.do, viitattu 14.1.2015. Alstonia actinophylla (A.Cunn.) K.Schum. – Uusi-Guinea, Pohjois-Australia Alstonia angustifolia A.DC. – Borneo, Länsi-Malesia, Sumatra Alstonia angustiloba Miq. – Borneo, Länsi-Malesia, Sumatra, Thaimaa, Jaava Alstonia annamensis (Monach.) K.Sidiyasa – Kamputsea, Vietnam Alstonia balansae Guillaumin – Uusi-Kaledonia Alstonia beatricis K.Sidiyasa – Waigeo-saari Itä-Indonesiassa Alstonia boonei De Wild. – Länsi-, Keski- ja Itä-Afrikka Alstonia boulindaensis Boiteau – Uusi-Kaledonia Alstonia breviloba K.Sidiyasa – Papua-Uusi-Guinea Alstonia congensis Engl. – Länsi- ja Keski-Afrikka Alstonia constricta F.Muell. – Itä-Australia Alstonia coriacea Pancher & S.Moore – Uusi-Kaledonia Alstonia costata R.Br. – Tyynenmeren eteläosa Alstonia curtisii King & Gamble – Thaimaa Alstonia deplanchei Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia guangxiensis D.Fang & X.X.Chen – Guangxi Kiinassa Alstonia iwahigensis Elmer – Borneo, Palawan Alstonia lanceolata Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia lanceolifera S.Moore – Uusi-Kaledonia Alstonia legouixiae Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia lenormandii Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia longifolia (A.DC.) Pichon – Meksiko, Keski-Amerikka Alstonia macrophylla Wall. ex G.Don – Etelä-Kiina, Sri Lanka, Kaakkois-Aasia, Uusi-Guinea Alstonia mairei H.Lév. – Etelä-Kiina, Pohjois-Vietnam Alstonia muelleriana Domin – Uusi-Guinea, Queensland Alstonia neriifolia D.Don – Nepal, Sikkim, Bhutan Alstonia odontophora Boiteau – Uusi-Kaledonia Alstonia parkinsonii (M.Gangop. & Chakrab.) Lakra & Chakrab. – Andamaanit Alstonia parvifolia Merr. – Filippiinit Alstonia penangiana K.Sidiyasa – Penang Malesiassa malesiansaitanpuu (Alstonia pneumatophora Backer ex Den Berger) – Länsi-Malesia, Borneo, Sulawesi, Sumatra Alstonia quaternata Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia rostrata C.E.C.Fischer – Yunnan, Indokiina, Länsi-Malesia, Sumatra Alstonia rubiginosa K.Sidiyasa – Papua-Uusi-Guinea aasiansaitanpuu (Alstonia scholaris (L.) R.Br.) – Itä-, Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Papuasia, Pohjois-Australia Alstonia sebusi (Van Heurck & Müll.Arg.) Monach. – Yunnan, Bhutan, Assam, Pohjois-Myanmar Alstonia spatulata Blume – Kaakkois-Aasia, Uusi-Guinea Alstonia spectabilis R.Br. – Kaakkois-Aasia, Papuasia, Pohjois-Australia Alstonia sphaerocapitata Boiteau – Uusi-Kaledonia Alstonia venenata R.Br. – Etelä-Intia Alstonia vieillardii Van Heurck & Müll.Arg. – Uusi-Kaledonia Alstonia vietnamensis D.J.Middleton – Vietnam Alstonia yunnanensis Diels – Yunnan, Guizhou, Guangxi Kiinassa.
Lähteet Kade Sidiyasa. Taxonomy, phylogeny, and wood anatomy of Alstonia (Apocynaceae). 230 pp. Blumea, Suppl. 11 (1998), . Kade Sidiyasa, A., 3, 1992. A monograph of Alstonia (Apocynaceae). Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Alstonia Forster, Paul I. – A taxonomic revision of Alstonia (Apocynaceae) in Australia (1992)
Viitteet
Luokka:Oleanterikasvit