MiG-31 () on MiG-25:n seuraajaksi suunniteltu nopea torjuntahävittäjä. Se oli Neuvostoliiton hävittäjistä kehittynein ennen Neuvostoliiton purkautumista 1991.
Suunnittelu
MiG-25:n korvaajan suunnittelu alkoi Je-155MP-kehityskoneella, joka teki ensilentonsa 16. syyskuuta 1975. Se muistutti ulkoisesti MiG-25:ttä, mutta oli täysin uusi malli. Runkoa pidennettiin aseupseerin takaohjaamoa varten. Koneen valmistuksessa käytettiin kaksi kertaa enemmän titaania ja kolme kertaa enemmän alumiinia teräksen sijaan.
Uusi kone oli kestävämpi ja kesti jopa 5 g:n rasituksen yliäänilennossa. Yliääninopeus oli mahdollista matalammissa korkeuksissa. Polttoainekuormaa lisättiin ja koneessa käytettiin uusia Solovjov D-30F6 -moottoreita. Huippunopeudeksi tuli 3 000 km/h korkealla ja 1 500 km/h merenpinnassa. Toimintasäde on 720 km ja siirtolentomatka 3 300 km.
Moottoriksi tuli D-30F6, mikä oli kehitetty D-30 -siviililentokonemoottorin pohjalta.
Ketteryydessä kone ei kuitenkaan päässyt lähellekään Suhoin Su-27-koneen tasoa ja se onkin konetyyppinä viimeisiä kylmänsodan aikaisia torjuntahävittäjiä, suunniteltu ampumaan alas strategisia pommikoneita ja AWACS-koneita. Tällaisten hävittäjien tarkoitus ei ole menestyä hävittäjienvälisessä ilmataistelussa.
Käyttö
Koneen tuotanto alkoi 1979 ja ensimmäiset koneet tulivat ilmatorjuntajoukkojen palvelukseen 1982. Koneen kuvasi ensimmäisen kerran norjalainen lentäjä Barentsinmeren yllä 1985. 519 konetta valmistettiin, joista Venäjällä on käytössä 280–370 ja kolmisenkymmentä Kazakstanilla. Venäjä aikoo ajanmukaistaa koneensa, jolloin niiden käyttöikä jatkuu vähintään vuoteen 2030.
Aseistus
MiG-31 on maailman ensimmäinen hävittäjä, jossa otettiin käyttöön vaiheistettuantenninen tutka, erittäin tehokas Zaslon S-800. Useilla säteillä ja taajuuksilla toimiva tutka pystyy läpäisemään vihollisen häirinnän ja havaitsee hävittäjän kokoisen kohteen noin 200 km:n etäisyydeltä. Tulenjohto voi seurata 10 kohdetta yhtä aikaa ja lukita neljä niistä Vympel R-33 (Nato: AA-9 Amos) -ohjusten maaliksi. Neljä MiG-31-konetta voidaan yhdistää datalinkillä jopa 200 km:n etäisyydeltä toisistaan kattamaan laajan alueen. MiG-31M/MiG-31D/MiG-31BS-mallien tutka on päivitetty Zaslon-M-malliksi, joka voi havaita AWACSin kokoisen kohteen jopa 400 km:n päästä.
Pääaseistuksena on rungon alla 4×Vympel R-33, jonka kantama on 160 km, R-37-mallissa 280 km. Lisänä ovat lyhyen matkan R-40 (AA-6 Acrid)- ja R-60 (AA-8 Aphid)- tai R-73 (AA-11 Archer) -ohjukset siivissä. Myöhemmissä malleissa myös R-77 "Amraamski" (AA-12 Adder). MiG-31:ssä on myös tykki, GŠ-6-23, johon on 260 ammusta, joka riittää vain neljän sekunnin tulitukseen. MiG-31M-mallissa tykki on poistettu ja tilalla on kaksi lisäpaikkaa R-33/R-37-ohjuksille.
thumb|MiG-31K H-47M2 Kinžal-ohjuksella (2018).
MiG-31K ja ilmasta-maahan -ohjus H-47M2 Kinžal Toukokuussa 2018 uutisoitiin, että Venäjän ilmavoimat oli koelentänyt MiG-31K -hävittäjiä, joista kukin kykenee laukaisemaan yhden pitkän kantaman hypersoonisen H-47M2 Kinžal-ohjuksen. Tupolev Tu-160 kykenee kantamaan kahdeksaa ja Tupolev Tu-22M3 neljää Kinžalia ("Tikaria").
Testivaiheesta vastasi Ahtubinskin lentotukikohta (Venäjän valtion koelentokeskus). Helmikuussa 2022 uutisoitiin, että Savasleikan lentotukikohta oli Venäjän ilmavoimien ensimmäinen tukikohta, jonne MiG-31K -hävittäjiä sijoitettiin operatiivisesti. Tukikohtaan muodostettiin uusi erillinen lentorykmentti, joka ensimmäisenä hävittäjälentorykmenttinä alistettiin Moskovasta johdetun, liittovaltion strategisten pitkän kantaman lentojoukkojen päämajan alaisuuteen. Vuonna 2022 kerrottiin edelleen kehitetystä MiG-31I -konemallista, joista kolme olisi sijoitettu Itämeren äärelle, Kaliningradin alueen Tškalovskin lentotukikohtaan.
Tekniset tiedot
MiG-31 -tyyppi MiG-31A https://www.airforce-technology.com/projects/mig-31/?cf-view MiG-31B otettiin Venäjän federaation asevoimien varustukseen vuonna 1990 MiG-31BS MiG-31B:n tasolle uudistettu MiG-31, mutta ilmatankkausominaisuudetta MiG-31BSM vuoden 2014 uudistettu MiG-31BS sen tapaan ilmatankkausominaisuudetta MiG-31BM vuoden 1998 uudistettu malli, mikä on nykyään käytössä; tähän tasoon on sunniteltu uudistettavaksi 2011 vuoteen 2020 mennessä 60 MiG-31:ä ja MiG-31BM:ää. Lenta.ru: Оружие: ВВС России получат 60 перехватчиков МиГ-31БМ. В 2008 году завершён первый этап ГСИ, второй этап в 2012.БЖурнал «Взлёт» № 10 октябрь 2011: Юрий Белый: «Создание РЛС с АФАР для ПАК ФА идёт строго по графику». Модернизированные самолёты получат новую систему управления вооружением и БРЛС, что позволит обнаруживать цели на дальности до 320 километров и одновременно сопровождать до десяти воздушных целейБоевые возможности МиГ-31 увеличатся вдвое. MiG-31D koemalli; tavoitteena kantaa satelliitintorjuntaohjus 79M6 «Кontakt» maassa olevan «Кrona» -järjestelmän tuella. Kehitys päättyi Neuvostoliiton purkautumiseen 1991, minkä yhteydessä kolme valmistettua kappaletta jäi Kazakstaniin. MiG-31D3 sarjavalmistukseen päätynut malli ilmatankkausominaisuudella, kuten MiG-31B:ssä. MiG-31F MiG-31I (malli «Išim») malli, minkä tarkoitus on laukaista radalleen 120 kg:n - 160 kg:n massaisia laitteita kiertoradalleen 300 km:n - 600 km:n korkeuteen kiertoradalle. Nykyään merkintää MiG-31I käytetään MiG-31K:sta edelleenkehitetystä, hypersoonisten ohjusten laukaisuun kykenevästä konemallista.. MiG-31K moninkertaisella äänennopeudella lentävän H-47M2 «Kinžal» -ohjuksen laukaisemiseen kehitetty malli. MiG-31BM:iä, MiG-31BCM:iä ja MiG-31D3:ia on varusteltu MiG-31K:ksi, muttei suuria määriä. MiG-31LL lentävä laboratorio Žukovskissa, Moskovan alueella MiG-31M vuoden 1993 uudistunut versio aikaisempaa laajemmalla varustuksella; ei tullut sarjavalmistukseen MiG-31F torjuntahävittäjäluonteesta poikkeava rynnäkköhävittäjämalli, eräänlainen monitoimihävittäjä maavoimia tukeviin taktisiin "rintamailmavoimiin" - F; frontovaja aviatsija MiG-31FE MiG-31BM:n vientiversio; ei tullut sarjavalmistukseen MiG-31E vientiversio yksinkertaistetulla avioniikalla MiG-31S
Onnettomuuksia MiG-31:lle on sattunut useita onnettomuuksia, joissa kone on tuhoutunut. Myös miehistöä on kuollut. Esimerkkejä: Kattavampi listaus löytyy esimerkiksi ukrainankielisestä wikipedia-artikkelista. Sen lähteistetty listaus luettelee 50 konetyypille sattunutta onnettomuutta (huhtikuun 2024 tilanne).
Lähteet
Viitteet
MiG-031 Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Neuvostoliittolaiset hävittäjälentokoneet Luokka:1970-luvun hävittäjälentokoneet