Esko Sakari Jaatinen (s. 22. maaliskuuta 1936 Sortavalan maalaiskunta) on suomalainen pappi, lähetyssihteeri, kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Hän on tehnyt pitkän uran Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappina, Herättäjä-Yhdistyksen lähetyssihteerinä sekä monipuolisena kulttuuri- ja järjestötoimijana. Jaatisen toiminnassa korostuvat herännäisyyden historia, kirkkomusiikki sekä paikallinen kulttuuritoiminta Pohjanmaalla.Pappismatrikkeli 2018, Suomen kirkon pappisliittoCV Esko Jaatinen heinäkuu 2026
Perhetausta ja opintie Jaatinen syntyi maanviljelijä Lauri Jaatisen ja kansakoulunopettaja Ida Jaatisen s. Kinnunen monilapsiseen perheeseen. Perhe joutui lähtemään Sortavalasta kahdesti sotatilanteen mukaan evakkoon Ylivieskaan, vuosina 1940 ja lopullisesti 1944.Ikä ei ole esteenä - Esko Jaatinen 90 vuotta
Jaatinen pääsi ylioppilaaksi Ylivieskan yhteiskoulusta vuonna 1955. Hän suoritti Helsingin yliopistossa teologian kandidaatin ylemmän tutkinnon (nykyisin maisterin) vuonna 1961 ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Pastoraalitutkinnon hän suoritti vuonna 1965 teemalla Pastoraalitutkielma Jaakko Högmanista. Myöhemmin hän on ollut väitöskirjatutkijana.
Kirkollinen ura. Jaatinen toimi Iin vt. kirkkoherrana, Lumijoen kirkkoherrana ja Ylivieskan kappalaisena 1961–1980. Vuosina 1980–1994 Jaatinen työskenteli Herättäjä-Yhdistyksen lähetyssihteerinä ja oli Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana oman viran ohella 1989. Lähetyssihteerinä hän teki matkoja lähetyskentille ja opasti retkiryhmiä muun muassa Namibiaan, Ruandaan, Israeliin ja Egyptiin. Jaatiselle myönnettiin rovastin arvonimi 1991. Eläkkeelle Jaatinen jäi vuonna 1994.
Sivutoimet ja luottamustehtävät Opetustehtävissä Jaatinen toimi Iin yhteiskoulussa uskonnon vt. lehtorina sekä Limingan yhteiskoulun uskonnon ja latinan vt. lehtorina 1961–1968.
Jaatinen oli virkavapaudellaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sotilaspastorina UNFICYP-operaatiossa Kyproksella 1976–1977. Hän tuki suomalaisten rauhanturvaajien henkistä hyvinvointia. Hän järjesti rauhanturvaajille vapaa-ajantoimintaa, kuten sunnuntairetkiä paikallisiin luostareihin sekä grilli-iltoja sekä hänen aloitteestaan alkoi työnsä veneenrakennusryhmä. Jumalanpalveluksia varten käytössä oli Pyhän Paavalin anglikaaninen kirkko.
Matkailijoiden tunturipappina Ylläksellä hän toimi vuosina 1980–2015 .Tunturipapilla riittää tekemistä
Pohjanmaan Pipliaseuran hallituksessa eri tehtävissä seuran perustajajäsen Jaatinen on toiminut vuodesta 1986 alkaen. Ylivieskan Seudun Taideyhdistyksen puheenjohtajana hän oli v. 1978 ja 2013.
Lumijoella Jaatinen on ollut kunnanvaltuuston jäsenenä ja Ylivieskassa sosiaalilautakunnan puheenjohtajana. Raudaskylän kristillisen opiston hallituksen puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1990.
Kirjallinen ja taiteellinen toiminta Jaatinen on julkaissut runoja, novelleja, tietokirjallisuutta, oopperalibrettoja ja requeimin. Hänen tuotantonsa on keskittynyt kristilliseen mystiikkaan, herännäisyyteen ja historiaan.
Ensimmäisessä työpaikassaan Iissä Jaatinen teki löydön seurakunnan arkistoista. Hän löysi seppä Jaakko Högmanin henkilöllisyyden ja suvun tietoja. Alun perin tämä oli Jaakko Hökkä. Jaatinen ryhtyi laatimaan pastoraali- ja lisensiaattitutkielmiaan Jaakko Högmanista, jonka elämäntarinasta Jaatinen on usein kirjoitellut. Tuohon saakka Högman oli historian henkilönä erittäin niukasti dokumentoitu.
Väitöskirjatutkimusta hän on tehnyt vuodesta 1966 Suomen kirkkohistoriasta ja luterilaisesta missiologiasta. Jaatisen kirjoituksia on ilmestynyt myös nimimerkillä Esko-pappi.
Kaunokirjallisuus ja tutkimukset Jaatinen julkaisi runoteoksen Faustinen sielunmessu vuonna 1972. Hänen novellejaan on ilmestynyt Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry -kirjoittajayhdistyksen antologioissa, kuten teoksissa Ukko Nooan kiusaukset (1975) ja Sata sanaa vapaudesta (2017). Vuonna 1991 ilmestyi elämäntarinakirja Seppä Jumalan armosta, josta julkaistiin täydennetty versio Ahjo ja Alasin vuonna 2013. Avoimen yliopiston puitteissa hän on opiskellut edelleen, minkä opinnäytteiden pohjalta hän on julkaissut useita tiedeartikkeleita ja trilogian Muutoksen aika.
Teoksia
Faustinen sielunmessu. Kustannus Rantakainuu, Ylivieska 1972 Leipää vetten ylitse ; toim. Esko Jaatinen. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1982 Ylivieskan seurakunnan historiaa ja nykypäivää ; teksti Esko Jaatinen ja Tuomo Vähäkangas ; kuvat Veikko Lesell. Ylivieskan seurakunta, Ylivieska 1985 Seppä Jumalan armosta. Herättäjä-yhdistys, Lapua 1991 Ahjo ja alasin: tarinoita seppä Jaakko Högmanista. Carelinan retket, Ylivieska 2013 Aikamatkalla: Ylivieskan seudun taideyhdistyksen 50-vuotisjuhla-antologia. Kirjoittajana mm. Esko Jaatinen. Ylivieskan seudun taideyhdistys, 2013 Muutoksen aika -trilogia: 1. Muuttunut maailma, 2. Muutoksen yhteiskunta, 3. Muuttuva ihminen. Teologeille suunnattu versio Muuttuva ihminen apokalyptisessä ympäristössä.
Lehtikirjoitukset Jaatinen on kirjoittanut 1960-luvulta alkaen säännöllisesti Herättäjä-Yhdistyksen Hengelliseen Kuukauslehteen, usein nimimerkillä JH tai EJ. Vuodesta 1989 alkaen hän on kirjoittanut lehteen myös pääkirjoituksia.
Hän on julkaissut runsaasti pakinoita Kalajokilaakso-lehdessä otsikoilla Kirjeitä Kyprokselta 1976–1977, Körttikansan kummilapsille ja Viitan välit sekä kirjoittanut Kirkkomme Lähetys -lehteen. Vuonna 1988 hän toimitti yhdessä Jukka Harvalan kanssa swahilinkielisen raamattuoppaan. Vuonna 2006 hän tuotti Ylivieskan herättäjäjuhlien kotisivuille Wanahat muistot -materiaalin sekä vastasi juhlaoppaan historiikkiosasta.
Musiikki ja näyttämötaide Jaatinen kirjoitti libreton Urpo Rauhalan säveltämään oopperaan Laatokan kalastajien laulu, joka sai ensi-iltansa Nurmijärven Kivi-juhlien yhteydessä vuonna 2013. Hänen seppäaiheisesta kirjastaan tehtiin virsinäytelmä Ahjosta alasimelle Haapajärven herättäjäjuhlille (2013). Lisäksi hän on soveltanut Faustisen sielunmessun tekstejä Jouko Kantolan säveltämään requiemiin Luomakunnan Sielunmessu.
Jaatinen toimitti yhdessä Väinö Maunumaan kanssa Kustaa Penttilän nuotinnusten pohjalta Siionin virsien neliäänisen kuorosovituksen 1995.
Siionin virret 1995 kuorosovituksina, Herättäjä-Yhdistys 1995 Laatokan kalastajien laulu, oopperalibretto. Omakustanne, 2010 Luomakunnan Sielunmessu, requiem. 2020
Järjestötoiminta ja harrastukset Jaatinen on toiminut Ylivieskan Seudun Taideyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1978 ja 2013. Hän on ollut aktiivinen Lions Club -järjestön toimija vuodesta 1964 lähtien, toimi kaksi jaksoa LC Ylivieskan presidenttinä ja sai LC-ritarin arvon. Lisäksi hän on harrastanut keramiikka- ja lasivalutöitä veljensä Toivo Jaatisen ateljeessa.
Jaatinen on laulanut tenoria ja bassoa useissa virsikuoroissa sekä perustanut Jokilaaksojen Virsikuoron 1987 ja Oulun Seudun Virsikuoron (1992). Hän on perehtynyt erityisesti gregoriaaniseen ja antiikin lauluun professori Iegor Reznikoffin oppilaana. Ikämiehenä hän aloitti uudelleen vuosikymmenten tauon jälkeen kitaransoiton ja on soittanut kahdesti läpi Siionin virret ja koraalikirjan.
Merenkulku on Jaatiselle pitkäaikainen harrastus. Hän rakensi kolmimastokuunarin vuonna 1972 ja toimii Kallan Purjehtijoiden koulutuskoordinaattorina sekä kansalaisopiston navigointiopettajana. Hän on perehdyttänyt ja opastanut charterpurjehdusmiehistöjä Välimerellä, Saaristomerellä ja Saimaalla. Hän on pyörittänyt matka-, kulttuuri- ja purjehduskoulutustoimintaa Carelinan Retket -toiminimensä kautta. Jaatinen pitää fyysistä kuntoaan yllä päivittäisellä aamujumpalla, kylmävesiuinnilla sekä lenkkeilyllä.
Oma perhe Jaatisen ensimmäinen puoliso oli Aino Jaatinen s. Takalo-Kippola, avioituminen 1958, menehtyi maaliskuussa 1968 leukemiaan, minkä seurauksena Jaatinen jäi kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi. 1969 hän avioitui edesmenneen puolisonsa sisaren Kaarina Takalo-Kippolan kanssa. Jaatisella on neljä lasta.
Kunnianosoitukset YK:n rauhanturvaajille myönnetty Nobelin rauhanpalkinto 1988 (osallisena) Rauhanturvanobelin muistoristi 2016 Rauhanturvamitali 1976, Kypros Maanpuolustusmitali 2020 LC-ritari (nro 1155), 2011, Melvin Jones membership -diplomi ja Lions-liikkeen ansiomitalit Karjalan evakkojen muistoristi
Apurahat Suomen Kulttuurirahaston apuraha (1990) Jokimusiikkia-tapahtuman toteuttamiseen (8 000 mk). Alfred Kordelinin säätiön apuraha Laatokan kalastajien laulu -oopperan työstämiseen ja toteutukseen (1 500 €). Keskipohjanmaa-säätiön apuraha kirjalliseen työhön Keskipohjanmaan kirjoittajayhdistyksen kautta (2016, 2 000 €). Haapajärven Herättäjäjuhlien apuraha Ahjo ja alasin -virsinäytelmän toteutukseen (2013, 500 €).
Lähteet Esko Jaatinen SKS:n kirjailijamatrikkelissa Kirjasampo.fi : Esko Jaatinen Kuukkeli : Tunturipapilla riittää tekemistä
Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomalaiset kristilliset kirjailijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat
Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt