Malesia on yksi Aasian vauraimmista valtioista. Malesia on teollistunut hyvin nopeasti, ja kansallinen tavoite on nostaa maa kehittyneiden teollisuusmaiden eturiviin vuoteen 2020 mennessä. Malesian bruttokansantuote on maailman neljänkymmenen suurimman joukossa. Bruttokansantuotteesta palvelut muodostavat hieman alle 50 prosenttia ja teollisuus runsaat 40 prosenttia. Maatalouden osuus on kymmenisen prosenttia.

Maan talouden kannalta tärkeimmät teollisuudenalat ovat elektroniikkateollisuus. Malesia on luonnonvaroiltaan rikas maa ja niiden hyödyntäminen on taloudelle tärkeää. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat muut Kaakkois-Aasian maat sekä Kiina, Japani ja Yhdysvallat.

Talouspolitiikka

Malesian hallitus on 1990-luvun lopulta alkaen yrittänyt houkutella maahan tieto- ja viestintäteknologian alan yrityksiä verohelpotuksin Multimedia Super Corridor -hankkeen (MSC) avulla. Lisäksi maassa kannustetaan yrityksiä sijoittamaan maahan pääkonttoreitaan, aluepalvelukeskuksiaan ja kansainvälisistä hankinnoista vastaavia yksiköitään. Malesian hallitus antaa maahan investoiville yrityksille tukea ja maksuhelpotuksia, ja yritysveroa on alennettu. Multimedia Super Corridor -alue koostuu pääkaupunki Kuala Lumpurin, Malesian territorion Putrajayan ja korkean teknologian keskuksen Cyberjayan alueista. MSC:n lisäksi Malesiaan on perustettu yli 200 teollisuusaluetta tuotannon hajauttamiseksi. Perinteisimpiä teollisuuskeskittymiä ovat Klang Valley Selangorissa ja Penangin saari. Toinen merkittävä erityistalousalue MSC:n lisäksi on Singaporen tuntumaan perustettava Iskander.

Malesian politiikkaa on leimannut malaijiväestön ja muiden alkuperäiskansojen muodostaman bumiputraväestön suosiminen. Politiikka sai alkunsa 1970-luvulla ja on pyrkinyt tasaamaan varakkaamman kiinalaisväestön ja vähävaraisemman malaijiväestön tulotasoa. Tavoitteena oli saada maan talouselämässä malaijien osuudeksi 30 prosenttia. Maassa luotiin erilaisia kiintiöitä, jotka ovat suosineet malaijiomisteisia yrityksiä ja malaijien nimittämistä korkeampiin virkoihin. Malaijeja suosiva politiikka lopetettiin virallisesti vuonna 1990, mutta käytännössä politiikkaa noudatetaan edelleen.

Vuonna 2009 maan pääministeri Najib Razak ilmoitti, että maassa luovutaan 30 prosentin bumiputrakiintiöstä tietyillä palvelualoilla, jotta kilpailukykyä saadaan parannettua. Vuonna 2010 julkistetun talousohjelman tarkoitus on tehostaa talouskasvua samalla kun bumiputratukea vähennetään. Talousohjelmassa maa varautuu tulevaisuuden haasteisiin, joita aiheuttavat muun muassa aivovuoto muihin maihin ja öljyvarantojen ehtyminen. Valtion öljy-yhtiö Petronas rahoittaa puolet valtion budjetista, ja öljystä saatavien vientitulojen ennustetaan vähenevän lähivuosina. Tilanteeseen on tarkoitus varautua bumiputrakiintiöistä luopumisen lisäksi verotusta uudistamalla, arvonlisäveron käyttöönotolla ja karsimalla tukia, jotka kohdistuvat elintarvikkeisiin ja polttoaineisiin. Maan oppositio on vastustanut muutoksia. Etenkin bumiputrakysymys on sisäpoliittisesti merkittävä asia.

Malesian vienti ja bruttokansantuote ovat kasvaneet viime vuosien aikana, ja kasvun ennustetaan jatkuvan, vaikka myös Malesiaan on vaikuttanut globaali talouskriisi maan ulkomaankauppariippuvuuden vuoksi. Maan hallituksen tavoitteena on nostaa Malesia korkean tulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä.

Toimialat Teollisuus

Malesiassa on pyritty 1970-luvulta lähtien kehittämään teollisuutta ja vähentämään riippuvuutta maatalouden raaka-aineviennistä. Maan teollistamisohjelma lähti käyntiin pääministeri Mahathir Mohamadin aikakaudella. Pitkän tähtäimen suunnitelman tavoite oli tehdä Malesiasta täysin teollistunut maa vuoteen 2020 mennessä. Malesian viennistä teollisuuden tuotteiden osuus on nykyään noin 80 prosenttia. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, puolijohdeteollisuus, elintarviketeollisuus, kumiteollisuus, kemikaalit, metsäteollisuus, kaivosteollisuus, öljynjalostus, moottoriajoneuvoteollisuus, ja rakennusteollisuus.

Malesian talouskasvun veturina on ollut etenkin elektroniikkatuotteiden, kuten puolijohteiden vienti. Puolijohteiden kysyntä maailmalla on kasvanut voimakkaasti. Malesia on myös maailman suurin tietokoneiden levyasemien valmistaja. Elektroniikka ja sähkölaitteet muodostavat yli puolet Malesian viennistä.

pienoiskuva|vasen|Toisen sukupolven Proton Saga, jota valmistettiin 2008-2010. Malesiassa on järjestelmällisesti kehitetty raskasta teollisuutta, ja kansallinen ylpeydenaihe on malesialaisvalmisteinen auto Proton. Malesia on yksi Kaakkois-Aasian suurimmista autonvalmistajista, ja maassa valmistetaan vuosittain 450 000 autoa. Maan automarkkinoita hallitsee Protonin lisäksi Perodua. Autoja valmistetaan myös vientiin, mutta 95 prosenttia maan autotuotannosta jää kotimaan markkinoille.

Elintarviketeollisuutta Malesiassa hallitsee monikansallinen Nestlé. Muita tärkeitä elintarviketeollisuuden yrityksiä ovat singaporelainen palmuöljy-yhtiö Lam Soon ja malesialainen Ace Canning. Kaakkois-Aasian ja Kiinan suunnalta tuodut halpatuotteet ovat aiheuttaneet maassa monien elintarvikealan yritysten lopettamisia.

Luonnonvarat

Malesia on luonnonvaroiltaan rikas maa, ja maasta saatavia luonnonvaroja ovat muun muassa tina, bauksiitti, raakaöljy, maakaasu, kupari, rautamalmi, kulta ja hopea. Plantaaseilla viljellään runsaasti kumipuita ja öljypalmuja, ja maalla on myös merkittävät metsävarannot. Malesia on maailman suurin tinan ja palmuöljyn tuottaja.

Tina on ollut siirtomaa-ajoista lähtien Malesialle tärkeä luonnonvara.. Tinateollisuus kärsi laskusuhdanteesta 1980- ja 1990-luvulla, ja sen merkitys maan taloudelle ei ole enää yhtä merkittävää kuin nousevan palmuöljyteollisuuden. Malesia on silti yhä maailman suurin tinan tuottaja. 2000-luvulle tultaessa tinan kysyntä maailmalla lähti taas nousuun, ja tinakaivosteollisuuden kasvu jatkuu edelleen. Kysynnän nousu johtuu erityisesti elektroniikkalaiteteollisuuden tarpeista. Tinakaivoksia sijaitsee lähes kaikissa Malakan niemimaan osavaltioissa, mutta merkittävimmät tinaa tuottavat osavaltiot ovat Pahang, Perak ja Kelantan. Tinakaivosten ympärille on syntynyt monia kaupunkeja, muun muassa pääkaupunki Kuala Lumpur.

Öljy ja maakaasu muodostavat yhden Malesian talouden peruspilareista, ja öljytulot maan suurimman yksittäisen tulonlähteen. Malesian öljymarkkinoita hallitsee kansallinen öljy-yhtiö Petronas. Sillä on yksinoikeus kaikkiin öljynetsintä- ja tuotantoprojekteihin Malesiassa, ja kaikkien ulkomaisten yhtiöiden täytyy toimia yhteistyössä sen kanssa. Maan tärkeimmät öljykentät sijaitsevat Malakan niemimaan lähistöllä. Maakaasun tuotanto on keskittynyt Itä-Malesian Sarawakiin, jossa sijaitsevat Bintulun tuotantolaitokset muodostavat maailman suurimman LNG-keskittymän. Malesian öljyvarantojen ehtyminen on yksi maan tulevaisuuden suurimmista haasteista.

Maa- ja metsätalous pienoiskuva|oikea|Öljypalmuviljelmä Malesiassa. pienoiskuva|oikea|Teeviljelyksiä Cameron highlandsin alueella. Malesian maa- ja metsätaloustuotteista tärkeimmät vientituotteet ovat palmuöljy, luonnonkumi, kookosöljy ja kopra. Muita vientituotteita ovat kaakao, pippuri, ananas ja erilaiset mausteet. Riisinviljely on myös tärkeä maatalouden ala, mutta riisiä tuotetaan lähinnä kotimaan markkinoita varten eikä maa ole riisin suhteen omavarainen. Myös vihanneksia ja hedelmiä tuodaan ulkomailta. Liha- ja siipikarjatuotteiden suhteen maa on melko omavarainen.

Aiemmin kumipuun viljely oli maan tärkein maataloustuote, mutta kun synteettinen kumi johti raakakumin hinnan alenemiseen, monet plantaasit siirtyivät öljypalmun viljelyyn. Palmuöljyn tuottajana Malesia on maailman toiseksi suurin naapurimaansa Indonesian jälkeen. Malesia ja Indonesia tuottavat maailman palmuöljystä 85 prosenttia. Malesian osuus maailmanmarkkinoista on noin 40 prosenttia, eli se tuottaa noin 15 miljoonaa tonnia palmuöljyä vuodessa. Palmuöljyä käytetään monissa elintarvikkeissa ja nykyisin yhä enemmän myös biopolttoaineena. Suomalainen Neste on perustamassa Singaporeen maailman suurinta biodiesellaitosta, joka on täysin riippuvainen Malesian palmuöljystä. Neste on maailman suurin yksittäinen palmuöljyn ostaja.

Metsätalous ja puutavaran jalostus ovat tärkeitä toimialoja niin Länsi- kuin Itä-Malesiassakin. Maassa toimii parikymmentä pientä paperitehdasta, mutta maa on riippuvainen muualta tuoduista paperiteollisuustuotteista. Maassa on vain yksi sellutehdas, joten myös sellu on tärkeä tuontituote. Tehtaille tärkein raaka-aine on keräyspaperi, joka myös on 90-prosenttisesti tuontitavaraa. Maassa on pyritty kehittämään paperinkeräystä raaka-aineen tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.

Malesian metsävarannot keskittyvät etenkin Borneolla sijaitseviin Sabahiin ja Sarawakiin, missä puuteollisuus on keskeisimmässä asemassa. Länsi-Malesiassa alkaa olla pulaa maa-alasta, joka sopisi istutuksille. Ensisijaisesti puuviljelmät ovat kumipuuplantaaseja tai öljypalmuviljelmiä, eivätkä tuota puuraaka-ainetta. Malesia on maailman suurin trooppisen puutavaran viejä.

Malesian metsien hävittämisaste on maailman korkein. Luonnonsuojelujärjestöt ja alkuperäisasukkaat ovat vastustaneet metsähakkuita, jotka ovat siitä huolimatta lisääntyneet. Elintilaa metsiltä vievät myös öljypalmuviljelykset, ja Malesiassa muhii ekokatastrofi sademetsien häviämisen myötä. Metsien suojelemiseksi palmuöljyteollisuuden leviämistä on rajoitettu, minkä seurauksena suuryhtiöt ovat siirtäneet palmuöljytuotantoaan Afrikan maihin.

Palvelut Tietoliikenne

Palvelut muodostavat noin puolet Malesian bruttokansantuotteesta.

Maan tietoliikenneverkko on Kaakkois-Aasian kehittyneimpiä. Suurin operaattori on valtionyhtiö Telekom Malaysia, TM. Sen lisäksi alalla on useita pienempiä yrityksiä. Telekom Malaysian hallussa on 90 prosenttia maan lankaliittymistä, ja sen tytäryhtiöinä on muun muassa laajakaista-, mobiili- ja verkkoyhtiöitä. Telekom Malaysia oli monopoliasemassa vuoteen 1994, jolloin alalla alkoi syntyä kilpailua uusien yrittäjien myötä. Kilpailu on johtanut tietoliikennepalveluiden paranemiseen, ja valtio pyrkii yhä lisäämään sitä. Palveluiden saatavuus on erittäin hyvä suuremmissa kaupungeissa, mutta maaseudulla tilanne on heikompi. Matkapuhelimen käyttäjiä arvioidaan olevan noin 70 prosenttia väestöstä. Suurimmat matkapuhelinoperaattorit ovat Maxis, Celcom ja DiGi

Internetin käyttäjiä maassa on noin 15 miljoonaa. Valtion tavoitteena on saada kaikille kansalaisille mahdollisuus nopean laajakaistan käyttöön. Sen leviämistä ovat hidastaneet korkea hintataso ja palveluntarjoajien puute.

Pankkisektori pienoiskuva|oikea|Public Bankin pääkonttori Kuala Lumpurissa. Malesian keskuspankki Bank Negara Malaysia valvoo maan pankkijärjestelmän toimintaa. Suurimmat maassa toimivat pankit ovat Malayan Banking Group, Bumiputra-Commerce Bank, Public Banking Group ja RHB Bank. Maassa toimivia islamilaisia pankkeja ovat Bank Islam Malaysia ja Bank Muamalat Malaysia. Pankki- ja vakuutustoiminta on sallittua ulkomaalaisille pankeille, ja suurimmat Malesian markkinoilla toimivat ulkomaalaiset pankit ovat HSBC, Standard Chartered, Citibank, OCBC ja UOB.

Kuala Lumpurin pörssi on yksi Kaakkois-Aasian vilkkaimmista, ja se on maailman suurin palmuöljyfutuurien kauppapaikka. Muillakin talouden aloilla kauppa Kuala Lumpurin pörssissä on vilkasta, mutta se on silti jäänyt Kaakkois-Aasian johtavien pörssien Singaporen, Shanghain ja Hongkongin pörssien varjoon.

Turismi

Matkailu on yksi Malesian nopeimmin kehittyvistä elinkeinoista, ja se on maan kolmanneksi suurin ulkomaisen valuutan lähde. Maassa vierailee vuosittain yli 20 miljoonaa turistia, ja maassa on tehty suuria investointeja turismin kehittämiseen. Muun muassa Visit Malaysia -kampanjalla on pyritty houkuttelemaan maahan lisää matkailijoita. Suurin osa turisteista on viikonloppumatkailijoita Singaporesta. Merkittävä osa vierailijoista on myös muista Kaakkois-Aasian maista ja Kiinasta, mutta myös kaukomatkailijoiden määrä on myös kasvussa.