thumb|Nykyisen Hiidenkivenpuiston portti on entisen soranottoalueen ja kaatopaikan pohjoislaidalla. Tapaninkylän kaatopaikka oli Helsingin pitäjän alueella, nykyisessä Tapaninkylässä toiminut kaatopaikka. Paikan otti käyttöön Valtionrautatiet vuonna 1903, ja se oli käytössä vuoteen 1944 saakka. Vuonna 1946 tämä alue liitettiin osaksi Helsinkiä. Alue tunnetaan nykyään nimellä Hiidenkivenpuisto.

Historia Alueen historia alkaa siitä, kun VR pakkolunasti maata Rajatien, Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien väliseltä alueelta soranottoa varten ratapenkereen rakentamiseksi. Vuonna 1903 Helsingin kaupunki päätti muuttaa alueen kaatopaikaksi. Paikka oli tuolloin varsin kaukana kaupungista, maaseudulla. Alueelle tuotiin jätettä myös junalla, mikä oli ainutlaatuista Suomessa. Kaatopaikalle meni oma pistoraide.

Kaatopaikalle tuotu jäte oli lähinnä talousjätettä. Aluetta ei valvottu. Vaarallisia aineita on tavattu vain vähäisiä määriä, sillä kaatopaikan käyttöaikana jäte oli pääasiassa orgaanista helposti hajoavaa jätettä, joka maatui helposti.

Asutuksen ja kauppapuutarhojen synty Alueen läheisyyteen alkoi läheisyyteen syntyä asutusta, lähinnä puhtaanapitolaitoksen omien työntekijöiden asumuksia. Helpon lannoitusaineen saannin vuoksi läheisyyteen tuli puutarhaviljelystiloja, kauppapuutarhoja. Niitä perustettiin kaikkiaan vain noin 20, mutta ne olivat maa-alaltaan isoja. Kaatopaikka auttoi suuresti niitä, sillä jäte oli maatuvaa ja mukana oli runsaasti lantaa. Jäte ei ollut terveydelle vaarallista, joten sitä voitiin käyttää lannoitteena toisin kuin nykyajan biojätteiden multaa.

Kaatopaikan ikä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 40 vuotta. Tämä viittaa siihen, että jäte maatui täydellisesti, ja toisaalta se on seurausta siitä, että jätettä voitiin hyötykäyttää lannoituksessa. Ilmeisesti kaatopaikkaa ei laajennettu kertaakaan, mutta nähtävästi 1940-luvulla jätteen määrä kasvoi niin, ettei kaatopaikkaa enää voitu käyttää suunnitellulla tavalla.

Kaatopaikasta Hiidenkivenpuistoksi Nykyään kaatopaikan tilalla on Hiidenkivenpuisto eikä kaatopaikasta voi havaita mitään merkkejä maastossa.

Alueen muuttaminen puistoksi sai alkunsa vuonna 1977 hyväksytystä kaavarungosta eli yleissuunnitelmasta. Kuitenkin vielä 1980-luvun puolivälissä VR käytti aluetta romujensa varastointiin ja halusi valtaosan alueesta kaavoitettavaksi pysyvästi pistoraidetta hyödyntävien yritysten tarpeisiin ja omaan varastointikäyttöönsä. VR:n romuvaraston lisäksi alueella toimi muita romuliikkeitä ja Puukeskuksen puutavaraliike. Nykyisen Hiidenkiven peruskoulun paikalla toimi Suomen Mineraali Oy:n mineriittitehdas. Asunto- ja puistopainotteinen kaava hyväksyttiin Hiidenkiven alueelle loppuvuodesta 1988, ja Hiidenkivenpuisto rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1990-luvun keskivaiheilla.

Lähteet

Aiheesta muualla Tapaninkylän kaatopaikka Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset ja Helsingin entiset kaatopaikat. (Tanja Toivolan diplomityö)

Luokka:Helsingin entiset kaatopaikat Luokka:Tapaninkylä