pienoiskuva|Tizianin maalaus Mater Dolorosa (1550) Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta. Sen todennäköinen tekijä on Jacopone da Todi, ja se käsittelee Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana. Nimi on lyhenne ensimmäisen rivin sanoista Stabat mater dolorosa (”Seisoi äiti tuskissaan”). Sitä pidetään yhtenä vaikuttavimmista keskiaikaisista latinankielisistä runoista.
Hymni liitettiin roomalaisen riituksen liturgiaan sekvenssinä 1400-luvulla ja poistettiin käytöstä Trenton kirkolliskokouksessa. Se otettiin uudelleen käyttöön Jeesuksen äidin tuskien muistopäivänä (15. syyskuuta) yhteydessä 1727."Stabat Mater". The Concise Grove Dictionary of Music. Oxford University Press, Inc., 1994. Answers.com 29 Aug. 2009. (Archive.org)
Sanat ja suomennoksia
Latinankielinen teksti ja sen suomennos:
Stabat mater dolorosaiuxta Crucem lacrimosa, dum pendebat Filius.Cuius animam gementem, contristatam et dolentempertransivit gladius.
O quam tristis et afflictafuit illa benedicta, mater Unigeniti!Quae maerebat et dolebat, pia Mater, dum videbatnati poenas inclyti.
Quis est homo qui non fleret,matrem Christi si videret in tanto supplicio?Quis non posset contristari Christi Matrem contemplaridolentem cum Filio?
Pro peccatis suae gentisvidit Iesum in tormentis, et flagellis subditum. Vidit suum dulcem Natum moriendo desolatum,dum emisit spiritum.
Eia, Mater, fons amorisme sentire vim doloris fac, ut tecum lugeam.Fac, ut ardeat cor meum in amando Christum Deum ut sibi complaceam.Sancta Mater, istud agas, crucifixi fige plagascordi meo valide. Tui Nati vulnerati,tam dignati pro me pati, poenas mecum divide.Fac me tecum pie flere, crucifixo condolere,donec ego vixero. Iuxta Crucem tecum stare,et me tibi sociare in planctu desidero. Virgo virginum praeclara, mihi iam non sis amara,fac me tecum plangere. Fac, ut portem Christi mortem,passionis fac consortem, et plagas recolere.Fac me plagis vulnerari, fac me Cruce inebriari,et cruore Filii. Flammis ne urar succensus,per te, Virgo, sim defensus in die iudicii.Christe, cum sit hinc exire, da per Matrem me veniread palmam victoriae. Quando corpus morietur,fac, ut animae donetur paradisi gloria. Amen.
Murehella haikealla seisoi Äiti ristin alla, johon Poika naulitaan. Sydän sykki surkiasti, syyneleitä katkerasti silmä vuosi tulvanaan.
Voi sen tuskaa verratointa vaivattaissa viatointa ainokaista poikaansa! Voipa määrää huokausten, kuin hän seisoi rinnatusten ristin kanssa rakkaansa!
Ken ei itkun pisaroita vuodattane katkeroita tätä huolta nähdessään! Kumpa äitin neidellisen poika hurskas, taivaallinen käytetähän kärsimään!
Jesust’ äiti pilkattavan näki, ynnä kiusattavan synnin tähden maailman; kuuli hänen ristin alla riutuenkin siunaamalla kiusaajansa kostavan.
Voi sit’ äitin kärsimystä! Hänen kanssans’ yhdistystä minun pitävi etsiä; palavalla sydämellä kyyneleillä kylvetellä Herran ruumista pyhää.
Poveheni, äiti, paina haavat vuotamahan aina, joita vuosi poikasi, vuosi ruoskin suomittaissa sekä ristinnaulittaissa tähden suurten syntini!
Häntä tahdon katsastella, hartahasti huokaella päivieni päätteesen. Kyyneltesi kumppaliksi ja surusi toveriksi jään mä ristin juurehen.
Mua ellys erottako, luotasi pois luovuttako, pyhä, puhdas impyinen! Veisata valitusvirttä tahdon, ja syleillä hirttä, joll’ on poikas’ ainoinen.
Mua hänen haavoissansa hautele, ja vaivallansa poies päästä synnistä, häntä kuulemaan kehoita, taivahan taloon osoita viimeisenä päivänä!
Ristinsä tukeni olkoon, kuolostansa mulle tulkoon turva vahva Tuonelaan, että Luoja armahtaisi, sielu kurja onnen saisi käydessäni kuolemaan! Aamen.
– Suomentanut A. Oksanen (1852).''Marian murhe, Wikiaineisto
Sävellyksiä Stabat materin tekstin ovat säveltäneet useat säveltäjät, mm:
Giovanni Battista Pergolesi, f-moll (1736) Joseph Haydn (1767) Luigi Boccherini sopranolle ja jousille / altolle, tenorille ja jousille (1781/1800) Gioachino Rossini (1832, 1842) Antonio Vivaldi RV 621 (1712) Giovanni Pierluigi da Palestrina (1590) Antonín Dvořák op. 58 Domenico Scarlatti Krzysztof Penderecki (1962) Zoltán Kodály Francis Poulenc (1950) Karl Jenkins Franz Schubert g-moll, D 175, f-moll D 383 Karol Szymanowski op. 53 Giuseppe Verdi (1898)
Suomalaisia säveltäjiä
Bengt Johansson (1951) Leevi Madetoja (Marian murhe, 1917) Jaakko Mäntyjärvi (1998) Toivo Kuula op 25
Lähteet
Aiheesta muualla Keräilijän yli 200:n Stabat Materin kokoelma
*