Heteromeles arbutifolia on monivuotinen pensas, joka kasvaa luontaisesti Yhdysvalloissa Oregonin luoteisosissa ja Californiassa sekä Meksikossa Baja Californian alueella. Se on sukunsa Heteromeles ainoa laji ja läheistä sukua aasialaiselle punamarjojen (Photinia) suvulle.
H. arbutifolia on tärkeä osa rannikkomaruna-aron, kuiviin kausiin sopeutuneen chaparral-pensaikon ja Kalifornian tammimetsän elinympäristöjä.C.M. Hogan, 2008 Laji tunnetaan englanniksi nimillä "Christmas berry" ("joulumarja") ja "California holly" ("kalifornianorjanlaakeri"). Hollywood sai nimensä Los Angelesin kukkuloilla yleisenä kasvaneesta pensaasta.Rundel, Philip W; Gustafson, Robert: Introduction to the Plant Life of Southern California: Coast to Foothills, University of California Press, 2005 (), s. 103
Ominaisuudet H. arbutifolia kasvaa yleensä 2-5 metriä korkeaksi, joskus 10-metriseksi varjoisalla paikalla. Pensaan latvus on pyöreän epäsäännöllinen. Runko on harmaa, versoissa on hentoa nukkaa. Lehdet ovat ikivihreät ja nahkamaiset, lyhyen nirhalaitaiset. Lehden suonet jatkuvat nirhoihin, ruoti on lyhyt. Lehtien pituus on 5–10 cm ja leveys 2–4 cm. Pensas kukkii alkukesällä pienin valkoisin kukin, jotka ovat läpimitaltaan 6–10 mm ja kasvavat tiuhoissa tertuissa. Kukassa on viisi pyöreähköä terälehteä.
Hedelmä on mehevä pohjushedelmä, läpimitaltaan 5-10 mm, soikea, kirkkaan punainen tai keltainen. Hedelmäliha on jauhomaista, kookkaahkoja sileitä ruskeita siemeniä on kahdesta kolmeen kappaletta. Hedelmiä kehittyy runsain määrin. Ne kypsyvät syksyllä ja säilyvät pitkälle talveen.
Kasvatus H. arbutifolia menestyy vettä läpäisevässä maaperässä jopa eteläisessä Englannissa. Lintujen suosimat kirkkaanpunaiset marjat ovat talvella näyttävät.
Monien muiden Rosaceae-heimon Maleae-tribuksen lajien tavoin H. arbutifolia on altis tulipoltteelle.Austin Hagan, Edward Sikora, William Gazaway, Nancy Kokalis- Burelle, 2004. Fire Blight on Fruit Trees and Woody Ornamentals, Alabama A&M and Auburn Universities , viitattu 28.4.2014
Perhoset käyvät pensaan kukissa, jotka tuoksuvat miedosti orapihlajamainen tuoksu. Hedelmiä syövät linnut kuten matkijat, punarintarastas ja amerikantilhi sekä nisäkkäät kuten kojootit ja karhut.
Käyttö Muutamat intiaaniheimot kuten chumashit, tongvat ja tataviamit ovat käyttäneet pensaan marjoja ruoaksi ja lehtiä vatsalääkkeeksi. Marjoista voi myös valmistaa hilloa. Myöhemmin uudisasukkaat valmistivat marjoista sokerin kanssa vanukkaita ja hedelmäviiniä.
Myrkyllisyys H. arbutifolian marjat ovat happanan karvaita ja sisältävät pieniä määriä syanogeenisiä glykosideja, jotka hajoavat ruoansulatuksessa sinihapoksi.
Lainsäädäntö 1920-luvulla pensaan oksien keräämisestä joulukoristeeksi tuli Los Angelesissa niin suosittua, että Kalifornian osavaltiossa säädettiin laki, joka kielsi pensaan oksien keräämisen ilman maanomistajan lupaa (CA Penal Code § 384a).California Penal Code Section 384a
H. arbutifolia julistettiin Los Angelesin tunnuskasviksi 17. huhtikuuta 2012.
Lähteet Jepson Flora Project (1993) Heteromeles arbutifolia, University of California, Berkeley Germplasm Resources Information Network—GRIN (1910) Bull. New York Bot. Gard. 6:381. Michael Hogan (2008) Toyon: Heteromeles arbutifolia, GlobalTwitcher.com, ed. N. Stromberg University of Michigan: Dearborn — Native American Ethnobotany (Heteromeles arbutifolia) Los Angeles City Clerk - Council Files: Toyon
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruusukasvit