thumb|Emil du Bois-Reymond, jolta on peräisin sanonta ignoramus et ignorabimus. Ignoramus et ignorabimus on latinankielinen lause, joka tarkoittaa: "Emme tiedä emmekä tule tietämään." Lause ilmaisi erään 1800-luvulla esitetyn käsityksen tieteellisen tiedon rajoista, ja sen esitti saksalainen fysiologi Emil du Bois-Reymond teoksessaan Über die Grenzen des Naturerkennens vuonna 1872.
Hilbertin vastaus
Matemaatikko David Hilbert ilmaisi vastaväitteensä 8. syyskuuta 1930 kuuluisassa puheessaan Saksan tiedemisten ja lääkärien yhdistykselle Königsbergissä seuraavasti:David Hilbert: puhe , puhe kirjoitettuna ja englanninkielinen käännös .
<blockquote>Meidän ei pidä uskoa niistä, jotka tänään filosofisin perustein ja päättäväisin äänin ennustavat kulttuurin luhistumista ja hyväksyvät käsityksen ignorabimus. Sillä ei ole olemassa mitään ignorabimusta, eikä käsitykseni mukaan mitään sellaista luonnontieteessä. Vastauksena typerälle ignorabimukselle iskulauseemme olkoon: Wir müssen wiseen — wir werden wissen!''' ('Meidän tulee tietää — me saamme tietää!')</blockquote>
Jo vuonna 1900 hän oli sanonut matemaatikkojen kansainvälisessä kongressissa Pariisissa: ”Matematiikassa ei ole mitään ignorabimusta.”
Hilbert työskenteli muiden formalistien kanssa 1900-luvun alussa luodakseen matematiikalle tukevan perustan. Kuitenkin vuonna 1931 Gödelin epätäydellisyysteoreema osoitti, että mikään äärellinen aksioomajärjestelmä, joka on tarpeeksi monimutkainen voidakseen esittää tavanomaista aritmetiikkaa, ei voi koskaan saavuttaa Hilbertin ohjelman tarkoitusperää. Täten se osoitti monet Hilbertin tavoitteet mahdottomiksi ja täsmensi useimpien aksiomaattisten systeemien rajat. thumb|David Hilbert vastasi, Wir müssen wissen — wir werden wissen! Meidän tulee tietää — me saamme tietää!)
Seitsemän maailman arvoitusta Emil du Bois-Reymond käytti ilmaisua ignoramus et ignorabimus Preussin tiedeakatemiassa vuonna 1880 pitämässään puheessa, joka käsitteli seitsemää suurta "maailman arvoitusta".
Hän luettelo seitsemän ”maailman arvoitusta”, joista kolmesta hän julisti, ettei tiede eikä filosofia voisi niitä koskaan ratkaista, koska ne ovat transkendenttisia. Arvoituksista seuraavia hän piti transkendenttisina, ja arvio ignoramus et ignorabimus koski nimenomaan niitä:William E. Leverette Jr., E. L. Youmans’ Crusade for Scientific Autonomy and Respectability, American Quarterly, Vol. 17, No. 1. (Spring, 1965), pg. 21. ”1. Aineen ja voiman perimmäinen luonne, 2. liikkeen alkuperä,... 5. yksinkertaisten aistimusten alkuperä, täysin transkendenttinen kysymys.”
Sosiologisia vastauksia Sosiologi Wolf Lepenies käsitteli ignorabimus-väitettä näkökannalta, joka poikkeaa siitä, mitä Bois-Reymond tarkoiti esittäessään väitteitä tieteen rajoista:— se on itse asiassa uskomattoman itsevarmaa kannatusta tieteelliselle hybrikselle, joka on naamioitu vaatimattomuudeksi —
Tämä liittyi keskusteluun Friedrich Woltersista, yhdestä George-Kreis -kirjallisuuspiirin jäsenestä. Lepenies väitti, että Wolters ymmärsi väärin tieteen mahdollisuuksista koskevan pessimismin asteen, mutta ymmärsi hyvin sen johtopäätöksen, että tiedemiehet itse voivat osoittaa itsekriikkiä.
Katso myös Hybris Agnostisismi Tiedän, etten tiedä mitään
Lähteet
Luokka:Tieteenfilosofia Luokka:Latinankieliset sanat ja sanonnat