Ingegerd eli Ingegerd Olofintytär (ruots. Ingegerd Olofsdotter, tunnettu myös nimillä suuriruhtinatar Irina, Anna ja Pyhä Anna); (1001 – 10. helmikuuta 1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Rusin suuriruhtinatar.Winroth, Anders: The age of the Vikings. Princeton, 2016. S. 50. OCLC 919479468

Ingegerd eli Pyhä Anna sekoitetaan usein Pyhän Vladimirin äitiin. Sekaannus johtuu osittain siitä, että myös Ingegerdillä ja Jaroslavilla oli poika nimeltään Vladimir. Pyhä Vladimir oli kuitenkin Ingegerdin puolison Jaroslav I Viisaan isä, eli Ingegerd oli Pyhän Vladimirin miniä.Arentzen, Thomas: "Hellige Anna Av Holmgard (1001 – 1050)". Kirkeside/NO. Arkistoitu 19.6.2009. [no]

Suku Ingegerd syntyi toden­näköisesti Sigtunassa Ruotsissa. Hän oli Ruotsin Olavi Sylikuninkaan ja länsislaavilaisten oboriittien heimopäällikön tyttären Estridin (n. 979–1035) tytär. Hänen veljensä oli Ruotsin kuningas Anund Jakob. Hänen avioton velipuolensa oli Ruotsin kuningas Emund Vanha.

Hänen piti vuonna 1017 Upsalan tingissä tehdyn sopimuksen mukaan avioitua Norjan kuningas Olavi Pyhän kanssa, mutta Ruotsi ja Norja ajautuivat riitoihin, minkä vuoksi hänen isänsä ei enää sallinut tätä avioliittoa ja morsianta ei tuotu maiden rajalle sopimuksen mukaisesti syksyllä 1018. Ingegerdin avioton sisarpuoli Astrid Olofsdotter avioitui Olavi Pyhän kanssa helmikuussa 1019.

Avioliitto Sen sijaan Olav ryhtyi järjestämään avioliittoa Novgorodin mahtavan ruhtinas Jaroslav I Viisaan kanssa. Ingegerd ja Jaroslav avioituivat kesällä 1019. Kiovassa Ingegerd vaihtoi nimensä ortodoksiseksi nimeksi Irina. Eymundin saagassa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði).Viikinkiajan nimistön synty Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkerinmaa eli Ingegerdin maat. Aluetta hallitsemaan kutsuttiin Länsi-Götanmaan jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen."Ingegärd – den heliga Anna av Novrograd" . ortodoks.org 14.5.2008. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Ulf Ragnvaldsson.Gullman, Sven H.: "Irina av Kiev och den heliga Anna av Novgorod". svenhgullman.nu 14.5.2008"Ragnvald Ulfsson". Nordisk familjebok, 1915

Islantilainen Eymundin saaga kertoo, kuinka Jaroslav lähetti Ingegerdin johtamaan armeijaa taistelussa hänen kanssaan kilpaillutta veljeään, toisten tietojen mukaan Polotskin ruhtinas Brjatsislavia vastaan. Tämän palveluksessa ollut Norjan kuningassuvun jäsen Eymund Ringsson vangitsi Ingegerdin Kiovan Rusin valtataisteluiden aikana. Hänen vankeuttaan ​​käytettiin kiristyskeinona rauhanehtojen sanelemiseen Jaroslaville, joissa Ingegerd toimi myös välittäjänä. Entinen sulhanen Olavi Pyhä ja tämän 5-vuotias poika Maunu Hyvä saivat turvapaikan vuonna 1029 Ingegerdin ja Jaroslavin hovista.

Hänen vanhin poikansa Vladimir Jaroslavitš rakennutti ensin Kiovaan Pyhän Sofian katedraalin. Hän rakennutti myös Novgorodiin suuremman Pyhän Sofian katedraalin.

Viimeiset vuotensa Ingegerd eli Kiovassa nunnana nimellä Anna. Hän kuoli 10. helmikuuta 1050, ja hänet haudattiin Pyhän Sofian katedraaliin Novgorodiin.

Pyhimys Ortodoksinen kirkko julisti Ingegerdin myöhemmin pyhimykseksi. Hänelle annettiin nimi Novgorodin ja Kiovan Pyhä Anna. Syynä tähän oli se, että hänen poikansa Vladimir Jaroslavitš rakennutti Pyhän Sofian katedraalin Novgorodiin ja pienemmän katedraalin Kiovaan, sekä muut hyvät teot, jotka hän teki elämänsä aikana.

Vuonna 1037 Kiovaan perustettiin ruhtinattaren taivaallisen suojelijan Pyhän Irenen luostari, johon Annalla lienee ollut läheiset suhteet. Novgorodissa hän osallistui vuonna 1045 Pyhän Sofian katedraalin peruskiven muuraukseen.

Pyhä Anna nukkui rauhassa kuolonuneen Novgorodissa helmikuun 10. päivänä vuonna 1050. Kuolemansa edellä hän vihkiytyi suureen skeemaan. Hän oli ensimmäinen ruhtinatar, joka kuolemansa edellä nöyrtyi vaihtamaan ruhtinaallisen asunsa vaatimattomaan nunnan pukuun. Hänen jälkeensä monet ruhtinaat ja ruhtinattaret seurasivat tätä tapaa aina Venäjän vallankumoukseen asti. Pyhän Annan reliikit ovat Novgorodissa Pyhän Sofian katedraalissa, joka palautettiin kirkolliseen käyttöön Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Lapset Ingegerdille ja Jaroslaville syntyi kymmenen lasta. Tyttäret naitettiin Euroopan mahtaville kuninkaille. Anastasia oli Unkarin kuningas Andreas I:n puoliso, Elisabet Norjan kuningas Harald Ankaran puoliso, Anna Ranskan kuningas Henrik I:n puoliso ja mahdollisesti Agatha, joka oli Englannin prinssin Edvard Maanpakolaisen puoliso. Ingegerd antoi Edmund ja Edward Maanpakolaiselle turvapaikan hovissaan. Koko perhe on kuvattu Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin freskoon.Poppe, Andrzej: Państwo i kościół na Rusi w XI wieku. Warszawa: Państwowe Wydawnictwo Naukowe, 1968, s. 65. Vladimir Jaroslavitš (1020 – 4. lokakuuta 1052), Novgorodin ruhtinas Anastasia (n. 1023–1074/1096), Unkarin kuningatar, Andreas I:n puoliso Izjaslav I (1024 – 3. lokakuuta 1078), Kiovan ruhtinas Elisabet, Ellisif (1025 – n. 1067), Norjan kuningatar, Harald Ankaran puoliso Svjatoslav II (1027 – 27. joulukuuta 1076), Kiovan ruhtinas Anna (n. 1030–1075), Ranskan kuningatar, Henrik I:n puoliso (mahdollisesti) Agatha, Agafia (ennen 1030–1070 jälkeen), mahdollisesti Englannin prinssi Edvard Maanpakolaisen puoliso Vsevolod I (1030 – 13. huhtikuuta 1093), Kiovan ruhtinas Vjatšeslav Jaroslavitš (1034–1057), Smolenskin ruhtinas Igor Jaroslavitš (103?–1060), Vladimirin ruhtinas Jaroslavilla oli myös lapsi ensimmäisestä avioliitosta norjalaisen prinsessa Annan kanssa, jonka Bolesław I Urhean joukot ryöstivät mukaansa vuonna 1018

Ilja (1018 (?) – 1020 tai 1034), kuoli lapsena

Perintö Ingegerdin puoliso Jaroslav Viisas haudattiin vuonna 1054 valkoisessa marmorisarkofagissa Pyhän Sofian katedraaliin Novgorodiin. Vuonna 1936 sarkofagi avattiin, ja sen havaittiin sisältävän kahden ihmisen, miehen ja naisen luurangon jäännöksiä. Miehen päätettiin olevan Jaroslav. Naisen henkilöllisyyttä ei koskaan selvitetty, vaikka jotkut uskovat tämän olevan Jaroslavin puoliso Ingegerd. Sarkofagi avattiin uudelleen vuonna 1939, ja jäännökset siirrettiin tutkimusta varten. Tulokset dokumentoitiin vasta vuonna 1964.Таємниці саркофагу Ярослава Мудрого Історична правда. Viitattu 22.3.2025.

Ingegerdin hyvin säilynyt kallo oli frenologien "pohjoismaiseksi tyypiksi" kutsuma, massiivinen ja painava, ja sen muoto oli elliptinen. Otsa oli "ei kovin korkea" ja sillä oli "keskimääräinen" kaltevuus. Nenä oli "vahvasti erottuva ja kapeasiltainen". Leuka oli "keskikokoinen", mutta "merkittävästi erottuva". Hampaat arvioitiin melko hyvin säilyneiksi. Tutkijat havaitsivat, että Ingegerd oli noin 170 cm pitkä ja voimakasrakenteinen. Vuonna 2009 kallon perusteella tehtiin kasvorekonstruktio.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Yaroslav, xenophon-mil.org orthodoxengland.org.uk antiochian.org

Luokka:1000-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1050 kuolleet Luokka:Ruotsin prinsessat Luokka:Kiovan Rus Luokka:Inkerin historia Luokka:Ruotsalaiset pyhimykset Luokka:Pyhimykset