thumb|Guntherus Zinerin pelkistetty maailmankartta vuodelta 1472 (T-O-kartta, itä ylhäällä), joka esittää tuolloin tunnettua maailmaa ja sitä, miten kristillisessä ikonografiassa oletettiin maailman jaetun Seemin, Haamin ja Jaafetin jälkeläisten kesken. Ylimpänä (idässä) Aasia, Seemin jälkeläiset; alaoikealla (lounaassa) Afrikka, Haamin jälkeläiset; alavasemmalla (luoteessa) Eurooppa, Jaafetin jälkeläiset. thumb|Kansojen taulun tulkintaan perustuva maailmankartta vuodelta 1854. Kansojen taulu, myös Kansaintaulu tai kansojen luettelo, on Raamatun ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvussa oleva luettelo Nooan jälkeläisistä ja siitä, minkä kansojen oletettiin polveutuvan kenestäkin Nooan pojista. Luettelo esiintyy hieman lyhennettynä myös Ensimmäisen aikakirjan alussa.
Historiallisuus ja kattavuus
Raamatun kansojentaulu on sikäli ainoalaatuinen vanhan ajan kirjallisuudessa, että missään muualla ei tuohon aikaan ollut yritettykään laatia vastaavaa yhteenvetoa koko maailman kansojen alkuperästä. Taulun katsotaan kuvastavan muinaisten israelilaisten ja juutalaisten maantieteellistä tietämystä vuoden 600 eaa. aikoihin, vähän ennen Babylonin vankeutta. Heidän tuntemansa osa maailmasta ulottui tuolloin pohjoisessa Mustaanmereen ja Kaspianmereen, etelässä Arabian niemimaan eteläosiin ja Etiopiaan, idässä Elamiin nykyisessä Iranissa ja lännessä ainakin Jooniaan tai Kreikkaan saakka.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Nooa oli koko nykyisen ihmiskunnan esi-isänä erityisen merkittävä, koska hänen aikanaan kaikki ihmiset koko maailmassa hukkuivat vedenpaisumuksessa lukuun ottamatta niitä kahdeksaa, jotka selvisivät hengissä Nooan arkissa. Nämä olivat Nooa itse, hänen vaimonsa, hänen kolme poikaansa Seem, Haam ja Jaafet ja näiden vaimot, joista Raamatun mukaan polveutuvat kaikki myöhemmin eläneet ihmiset koko maailmassa. Luettelon laatijan käsityksen mukaan ihmiskunnan ykseys on luonteeltaan enemmänkin teologista kuin biologista laatua, sillä kaikki kansat ovat Jumalan pelastaman Nooan jälkeläisiä, joskin valitulla kansalla on näiden joukossa erikoisasema.
Luettelo ei tietenkään vastaa nykyisen tieteellisen etnologian käsityksiä, mutta perustuu silti epäilemättä päätelmiin, joita on sen kirjoittamisen aikaisen tietämyksen valossa pidettävä järkevinä. Yleensä on maantieteellisesti lähimpänä toisiaan asuvat kansat katsottu toistensa lähimmiksi sukulaisiksi, mutta tästä on eräitä poikkeuksia, joihin on selvästi tunnistettavissa olevat historialliset syyt. Niinpä kanaanilaiset ja foinikialaiset on lueteltu haamilaisiin eikä seemiläisiin kuuluviksi ilmeisesti siitä syystä, että nämä kansat ovat vanhoina aikoina olleet vahvasti Egyptin vaikutusvallan alaisina, ajoittain Egyptin hallinnassakin. Samoin Elam luetaan tässä seemiläisiin, vaikka elamin kieli ei ole seemiläinen, mutta Elamilla oli kiinteät kulttuuriset siteet Mesopotamiaan.
Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan Raamatussa kerrotun kaltaista maailmanlaajuista vedenpaisumusta ei ole tapahtunut. Vielä uuden ajan alussa sitä kuitenkin yleisesti pidettiin totena, ja kansojen taulun pohjalta esitettiin monia teorioita sellaistenkin kansojen alkuperästä, joita siinä ei suoranaisesti mainita. Jossakin määrin se vastaa nykyistäkin käsitystä kielten sukulaisuudesta, ja siitä ovat saaneet alkunsa nykyisinkin käytössä olevat termit seemiläiset ja haamilaiset kielet.
Kansojen taulu
thumb|upright|Nooa jakaa maailman poikiensa kesken. Tuntemattoman taiteilijan venäläinen maalaus 1700-luvulta. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun mukaan Nooalla oli kolme poikaa: Seem, jonka jälkeläisinä on pidetty Lähi-idän seemiläisiä kansoja Haam, jonka jälkeläisinä on pidetty Pohjois- ja Itä-Afrikan haamilaisia kansoja Jaafet, jonka jälkeläisinä, jaafetilaisina, on pidetty useimpia Euraasian kansoja.
Näiden poikien nimien on ajateltu perustuvan seemiläisiin kieliin. Shen (Seem) merkitsee "nimeä" tai "tunnettua", "menestystäLexicon Results for Shem (Strong's 08035), Haam "lämmintä" Lexicon Results for Cham (Strong's 02526) ja Jaafet "avointa".Lexicon Results for Yepheth (Strong's 03315)
Raamatussa luetellaan heidän jälkeläisensä kolmessa ryhmässä, ei kuitenkaan Nooan poikien syntymäjärjestyksessä vaan siinä järjestyksessä, jossa heidän oletettiin saaneen poikia vedenpaisumuksen jälkeen. Esimerkiksi Seemin ensimmäinen poika syntyi Raamatun mukaan vasta kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen. Mihin kansoihin heidän ensimmäisen polven jälkeläisensä viittaavat, on monessa tapauksessa pääteltävissä seuraavasta sukupolvesta, mutta monet nimet on vaikeasti tunnistettavissa. Luettelo toistetaan suurelta osin myös Ensimmäisen aikakirjan ensimmäisessä luvussa, jossa eräiden nimien kirjoitusasu kuitenkin poikkeaa alkuperäisestä. Osa kansojen nimistä esiintyy monikkomuodossa, jonka pääte hepreassa on -im.Suomalaisessa Raamatussa käytetään tällaisissa tapauksessa päätettä -laiset tai läiset. Tällöin luettelossa ei kerrota, onko kunkin kansan oletetusta kantaisästä käytetty vastaavaa yksikkömuotoa.
Jaafetin jälkeläiset
Suluissa olevat, kursivoidut nimien kirjoitusasut ovat vuoden 1938 raamatunsuomennoksen mukaiset.
Raamatun mukaan Jaafetin pojat ja pojanpojat olivat: Gomer (Goomer), Jaafetin poika. Yleensä häntä on pidetty assyrialaisissa lähteissä mainittujen kimmeriläisten kantaisänä.Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa :n kohdalle merkityt alaviitteet Flavius Josephuksen mukaan hänestä polveutuivat gallialaiset. Askenas, Gomerin poika. On arveltu, että nimi tässä muodossa on virheellinen ja on alkujaan kuulunut Askuz, mutta heprealainen kirjain nun olisi virheellisesti tulkittu wawiksi. Ashkuz ja Izhkuz olivat assyrialaisten skyyteistä käyttämiä nimiä. Keskiaikaisessa hepreassa Saksasta käytettiin nimeä Ashkenaz, josta johtuu myös Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisista käytetty nimitys aškenasijuutalaiset. Rifat (Riifat), Gomerin poika, 1. aikakirjassa Difat (Diifat). Josephus samasti Rifatin myöhäisantiikin paflagonialaisiin, mutta useimmiten nimen on tulkittu viittaavan Rifean vuoriin tai Uraliin. Togarma (Toogarma), Gomerin poika. Nimi viittaa mahdollisesti Tegaramaan, joka sijaitsi Karkemiin ja Harranin välissä. Armenialaiset ja georgialaiset ovat perinteisesti pitäneet itseään Togarman jälkeläisinä, mutta myös turkkilaisten kansojen on toisinaan uskottu polveutuneen hänestä. Magog (Maagog), Jaafetin poika. Nimi esiintyy assyrialaisissa lähteissä muodossa mat gugu, Gugun maa, joka tarkoittaa Lyydiaa. Kreikkalaisissa lähteissä mainitaan Gyges Lyydian kuninkaana, joka perusti noin vuosina 716–678 hallinneen Mermnad-dynastian. Tavallisimmin Magogin on kuitenkin tulkittu viittaavan Mustanmeren pohjoispuoliseen alueeseen. Flavius Josephuksen, Hieronymuksen ja Nenniuksen mukaan hänestä polveutuivat skyytit, mutta hänen jälkeläisinään on pidetty skyyttien lisäksi muitakin pohjoisia barbaarikansoja. Johannes Magnuksen mukaan Magogin jälkeläisiä ovat ennen kaikkea ruotsalaiset. Madai (Maadai), Jaafetin poika. Hänen jälkeläisinään pidettiin meedialaisia. Javan (Jaavan), Jaafetin poika. Viimeistään Josephuksen ajoista lähtien nimi on yhdistetty joonialaisiin, jotka olivat yksi alkuperäisistä kreikkalaisista heimoista, mutta häntä on pidetty kaikkienkin kreikkalaisten esi-isänä.. Elisa, Javanin poika. Nimi on yhdistetty useisiinkin Aigeianmeren läheisyydessä asuneisiin kansoihin kuten Elisiin Peloponnesoksen luoteisosassa, aiolialaisiin tai Fthian Ellisiin. Tarsis, Jaganin poika. Nimi on yhdistetty toisinaan Tarsoksen kaupunkiin Kilikiassa, Anatoliassa, toisinaan Tartessokseen etelä-Espanjassa. kittiläiset, Javanin jälkeläisiä. Nimen on yleensä tulkittu tarkoittavan Kyproksen kitionilaisia, mutta sille on esitetty muitakin tulkintoja. rodanilaiset (dodanilaiset), Javanin jälkeläisiä. Nimen on yleensä tulkittu tarkoittavan joko Ródoksen asukkaita tai Troijan seudulla asuneita dardaneja
Huomautus: kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä (LXX) mainitaan Javanin ja Tubalin välissä myös Elisa-niminen Jaafetin poika, jota kuitenkaan ei mainita missään muussa antiikin aikaisessa lähteessä, ei myöskään Ensimmäisessä aikakirjassa. Nimen esiintymistä tässä kohdassa on lähes yksimielisesti pidetty Javanin pojan Elisan nimen virheellisenä toistona väärässä kohdassa. Kuitenkin Elisan, samoin kuin jäljempänä mainitun Arpaksadinkin, esiintyminen kreikkalaisessa Raamatussa sopii yhteen sen varhaiskristillisten kirjoittajien käsityksen kanssa, että olisi 72 sukua ja kieltä, jotka mainittaisiin nimeltä tässä luettelossa, kun taas juutalaisen käsityksen mukaan nimiä, sukuja ja kieliä oli 70.
Tubal (Tuubal), Jaafetin poika. Nimi on yhdistetty Tabaliin, Anatoliassa sijainneeseen kuningaskuntaan sekä muinaisten tibarenien heimon välityksellä sekä Kaukasuksen iberialaisiin että nykyisen Espanjan ja Portugalin iberialaisiin. Toisinaan häntä on pidetty myös illyrialaisten ja itaalisten kansojen esi-isänä. Riemuvuosien kirjassa hänestä katsotaan periytyvän kolme eurooppalaista kieltä.Riemuvuosien kirja, 9:11 Mesek, Jaafetin poika. Nimen on katsottu viittaavan Mushki-heimoon Anatoliassa. Mushkeja on toisinaan pidetty nykyisten georgialaisten esi-isinä, mutta heidät on yhdistetty myös Välimerellä rosvonneisiin merikansoihin. Tiras (Tiiras), Jaafetin poika. Nimi on yleensä yhdistetty traakialaisiin, mutta myös joihinkin merikansoista kuten Turshaan ja tyrrheeneihin, Dnestr- eli Tiras-jokeen tai Troaksen alueeseen Anatoliassa. Nimen on myös tulkittu tarkoittavan etruskeja. Talmudin traktaatissa Yoma Tiras samastetaan Persiaan.
Jaafetia on perinteisesti pidetty eurooppalaisten, mutta myös muutamien itämaisten kansojen esi-isänä. Tämän vuoksi "jaafetilaisia" on toisinaan käytetty kaukasialaisen rodun synonyyminä. Termi kaukasialainen johtuu sekin käsityksestä, että Jaafetin heimon rotuominaisuudet kehittyivät Kaukasuksen alueella, jossa Araratkin sijaitsee. Termiä jaafetilaiset kielet ovat myös entisajan kielitieteilijät kuten Grimmin veljekset, William Jones ja Rasmus Rask käyttäneet niistä, mitä myöhemmin alettiin nimittää indoeurooppalaisiksi kieliksi, sillä he olettivat, että jos eurooppalaiset ja Kaukasian asukkaat ovat Jaafetin jälkeläisiä, täytyy Euroopan kielilläkin olla yhteinen alkuperä, kuten niistä useimpien laita todella onkin, uralilaisia, kartvelilaisia, luoteiskaukasialaisia ja koilliskaukasialaisia kieliä sekä baskia lukuun ottamatta. Toisaalta termiä käytti toisessa merkityksessä myös Nikolai Marr jaafetilaisessa teoriassa, jonka mukaan Kaukasuksen kielet ovat jäänne muinaisesta kielikunnasta, johon kuuluneita kieliä olisi puhuttu paljon laajemmalla alueella ennen indoeurooppalaisten kielten levittäytymistä.
Haamin jälkeläiset
Suluissa olevat, kursivoidut nimien kirjoitusasut ovat vuoden 1938 raamatunsuomennoksen mukaiset.
Kus (Kuus), Haamin poika. Nimi Kuš tarkoitti vanhalla ajalla tavallisesti Nubiaa, mutta se sitä käytettiin myös Mesopotamian kassilaisista. On epäilty, että viimeksi mainitut on luettu haamilaisiin vain, koska nimien yhtäläisyys aiheutti sekaannusta. Seba, Kusin poika. Nimi tarkoittaa erästä aluetta Etelä-Arabiassa. Havila, Kusin poika. Raema, Kusin poika. Saba, Raeman poika. Saba ja Dedan olivat nubialaisia ja eteläarabialaisia heimoja. Dedan, Raeman poika. Nimrod, Kusin poika, Raamatun mukaan maailman ensimmäinen mahtava hallitsija ja mahtava metsästäjä Jumalan edessä, hallitsi suurta osaa Babyloniaa ja perusti muun muassa Niniven. Misraim, Haamin poika. Nimi tarkoittaa Egyptiä. Nykyäänkin Egyptin nimi on arabiaksi Miṣr. ludilaiset (luudilaiset), Misraimin jälkeläisiä anamilaiset, Misraimin jälkeläisiä lehabilaiset, Misraimin jälkeläisiä naftuhilaiset, Misraimin jälkeläisiä patrosilaiset (patrokselaiset), Misraimin jälkeläisiä kasluhilaiset, joista kansojen taulun mukaan myös filistealaiset polveutuivat., joskin eräiden muiden Raamatun kohtien mukaan he olisivat lähteneet Kaftorista. kaftorilaiset, Misraimin jälkeläisiä. Nimen Kaftor on tulkittu tarkoittavan Kreetaa.