thumb|upright=1.2|Tšiang Kai-šek tapaa kannattajiaan Xi’anin välikohtauksen jälkeen. Xi’anin välikohtaus () oli joulukuussa 1936 tapahtunut poliittinen kriisi, jossa Kuomintangin joukkojen ylipäällikkö Tšiang Kai-šek joutui kahden viikon ajaksi omien kenraaliensa sieppaamaksi. Tapaus muodostui Kiinan sisällissodan käännekohdaksi.
Sieppauksen takana olivat Mantšurian armeijan komentaja Zhang Xueliang ja Xi’anin ympäristöön sijoitettujen Luoteisarmeijan joukkojen komentaja Yang Hucheng. Kenraalit pakottivat Tšiangin lopettamaan sisällissodan kommunisteja vastaan ja muodostamaan kommunistien kanssa yhteisrintaman Japania vastaan.
Tausta thumb|upright|Kenraalit Zhang Xueliang ja Yang Hucheng vuonna 1936. Japani oli valloittanut laajoja alueita Kiinasta 1930-luvun aikana ja perustanut Mantšuriaan nukkevaltion, Mantšukuon. Japani oli hyökännyt vuonna 1932 Shanghaihin, mutta sotatoimet kaupungissa päättyivät Kansainliiton välittämään, Kiinassa nöyryytykseksi koettuun aselepoon. Hebein maakuntaan japanilaiset olivat perustaneet "itsehallinnollisen" kiinalaishallituksen. Japanin etenemisestä huolestunut Neuvostoliitto oli kehottanut Kiinan kommunistista puoluetta (KKP) muodostamaan yhteisen rintaman Kuomintangin kanssa Japania vastaan.
Salaiset neuvottelut kommunistien kanssa Kommunistit ottivat yhteyttä KMT:n kenraali Zhang Xueliangiin, joka oli johtanut Shaanxin ja Gansun armeijoita kommunistien kukistamiseen tähdänneessä sotaretkessä. Varsinkin Japanin miehityksen vuoksi evakkoon joutuneet Mantšurian armeijan joukot suhtautuivat myötämielisesti kommunistien vaatimukseen, että kiinalaisten ei tulisi taistella toisiaan vastaan Japanin uhatessa maata.
Kesällä 1936 Zhang piti useita salaisia tapaamisia KKP:n Zhou Enlain kanssa. Tarkoituksena oli neuvotella sotatoimien lopettamisesta kommunisteja vastaan, kaupan avaamisesta KKP:n hallinnassa olleiden alueiden kanssa ja puolueiden välisen yhteistyön aloittamisesta Japania vastaan. Joulukuun alkuun mennessä osapuolet olivat päässeet alustavaan sopimukseen.
Kun Zhang kuitenkin myöhemmin yritti suostutella ylipäällikkö Tšiang Kai-šekin lopettamaan sotatoimet kommunisteja vastaan, tämä kieltäytyi. Tšiang uskoi, että hänen pyrkimyksensä tuhota pitkän marssin heikentämät kommunistit oli onnistumisen partaalla. Tšiang määräsi Zhangin ja Yangin iskemään näitä vastaan pohjoisessa Shaanxissa.China: History Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 24.3.2014. Zhangin johtamat joukot kuitenkin vastustivat marssikäskyjä ja viivästyttivät moraalittomaksi koetun hyökkäyksen aloittamista.
Välikohtaus Turhautuneena KMT:n joukkojen hitaaseen edistymiseen määrätyn hyökkäyksen suhteen Tšiang Kai-šek lensi Xi'aniin 4. joulukuuta noin viidenkymmenen korkea-arvoisen virkamiehen seurassa. Hän halusi tarkastaa tilanteen ja kehottaa Zhangin joukkoja aloittamaan suuren viimeisen hyökkäyksen. Zhangin sotilaat kuitenkin vangitsivat Tšiangin 12. joulukuuta. Yangin joukot puolestaan vangitsivat muut Tšiang Kai-šekin saattueeseen kuuluneet korkeat upseerit. Vangitsijat vaativat sisällissodan keskeyttämistä, yhteisrintaman muodostamista kommunistien kanssa ja Kuomintangin johtaman hallituksen kokoamista uudelleen.Xi’an Incident Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 24.3.2014.
Zhang ilmoitti teostaan kommunisteille sähkeellä. KKP:n johto, mukaan lukien Mao Zedong ja Zhou Enlai, yllättyi täysin, mutta suhtautui uutiseen ilahtuneesti. Mao ja monet KKP:n johdosta toivoivat Tšiangille kansantuomioistuimen käsittelyä ja mahdollista teloitusta. Tilanteeseen puuttui kuitenkin Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, joka Moskovasta käsin vastusti Tšiangin surmaamista. Stalin katsoi, että Tšiangin säilyttäminen vallassa olisi hyödyllistä yhteisrintaman muodostamiseksi Japania vastaan.
Niinpä Neuvostoliitto vaati Tšiang Kai-šekin vapauttamista ja kommunistinen puolue lähetti Zhou Enlain johtaman valtuuskunnan Xi’aniin neuvottelemaan yhteistyöstä. Myös Chiangin vaimo Soong Mei-ling ja hänen veljensä, pääministeri T. V. Soong, tulivat Xi’aniin.
Tšiang kieltäytyi sitten allekirjoittamasta asiasta kirjallista lausuntoa. Samaan aikaan nationalistihallitus lähetti joukkojaan kohti Xi’ania. Zhang Xueliang pelkäsi, että uusi sisällissota voisi puhjeta, jos Tšiang tapetaan tai häntä pidetään pidätettynä paljon pidempään. Ilmoittamatta asiasta KKP:lle tai omille joukoilleen Zhang laittoi Tšiang Kai-šekin ja Soong Mei-lingin Nanjingiin lähtevään lentokoneeseen. Tšiang palasi Nanjingiin 26. joulukuuta.
Seuraukset Tšiang Kai-šek aloitti neuvottelut kommunistien kanssa. Tämä antoi samalla kommunisteille mahdollisuuden järjestää uudelleen ahtaalle ajetut joukkonsa. Virallisesti yhteisrintama perustettiin Japanin hyökättyä Kiinaan syyskuussa 1937. Kahdeksan kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen Kiinan kommunistinen puolue ja KMT pääsivät sopimukseen toisesta yhteisrintamasta. Toisin kuin ensimmäinen yhteisrintama, tässä yhteirintamassa molemmat puolueet pysyivät itsenäisinä.
Tšiang kuitenkin rankaisi sieppaajiaan. Hän pidätytti vangitsemisoperaatiota johtaneen Zhangin, joka oli seurannut häntä Nanjingiin. Zhang joutui olemaan vuosikymmeniä kotiarestissa vuoteen 1991 asti.
Yang Hucheng puolestaan vapautettiin komentajantehtävistään ja lähetettiin ulkomaille. Palattuaan vuonna 1937 hänet vangittiin ja teloitettiin 1949 Tšiangin määräyksestä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kiinan historia Luokka:1936 Luokka:Kiinan sisällissota