Henrik Johan Gummerus (22. toukokuuta 1774 Marttila, toisen tiedon mukaan 20. toukokuuta 1775 Koski Tl – 13. heinäkuuta 1836 Högby, Öölanti) oli suomalainen pappi ja kansannousun johtaja.
Gummeruksen vanhemmat olivat komministeri Henrik Gummerus vanhempi ja Johanna Bäcksten. Hän valmistui papiksi 1799 ja toimi Suomen sodan alkaessa apulaisena Ahvenanmaalla Finströmissä. Siellä hän liittyi nimismies Erik Arénin toveriksi vapauttamaan ahvenanmaalaisia venäläisistä. Hänen johdollaan noin 450 kalastajaa ja talonpoikaa kävi 10. toukokuuta 1808 parituntisen taistelun Kumlingessa samansuuruisen venäläisjoukon kanssa. Gummerus onnistui miehineen vangitsemaan venäläiset, jotka vietiin Tukholmaan. Palkkioksi teostaan hän sai Miekkatähdistön nauhassa kannettavan mitalin ja hovisaarnaajan arvon. Gummerus toimi sitten Ahvenanmaalla olevien joukkojen sotarovastina, mutta muutti 1810 Ruotsiin ja tuli 1812 Högbyn kirkkoherraksi Öölantiin, jonne hänet on haudattu.
Gummeruksen puoliso vuodesta 1805 oli Maria Helene Hult (k. 1841).
Katso myös Kansannousut Suomen sodassa
Lähteet Sivu 250.
Aiheesta muualla Viitattu 8.2.2014. Carl Henrik Martling, 1997. Född med Segerhuva: en Berättelse om Henrik Johan Gummerus och Ålandskrige 1808-09. Proprius förlag, Tukholma. 254 s. Högbyn hautausmaan esittely, ss. 17–18 (Viitattu 8.2.2014)
Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Vuonna 1774 syntyneet Luokka:Vuonna 1836 kuolleet