Carl Jacob Arrhenius (28. kesäkuuta 1823 Pori – 6. tammikuuta 1901 Turku) oli suomalainen opettaja, jolle myönnettiin professorin arvonimi.
Arrheniuksen vanhemmat olivat piirilääkäri Johan Elof Arrhenius ja Anna Cristina Unonius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1849, toimi matematiikan vt. lehtorina Turun lukiossa 1849–1857 ja tuli luonnontieteiden lehtoriksi Hämeenlinnan siviililukioon 1857. Vastaavassa virassa Arrhenius toimi Turun lukiossa, myöhemmin lyseossa, 1862–1900. Koulun rehtori hän oli 1872–1876 ja 1886–1891. Arrheniusta pidettiin yhtenä Suomen parhaista jäkälien tutkijoista, joka myös keräsi mineraaleja. Hänen mineraalikokoelmansa Paraisilta Ersbyn-Piukkalan-Simonbyn kalkkikiviesiintymistä on talletettu Åbo Akademin geologisiin kokoelmiin. Arrhenius oli taitava opettaja, joka toimi Kirkollis- ja kouluviraston leski- ja orpokassan kamreerina 1853–1867 sekä 1900. Professorin arvo Arrheniukselle myönnettiin 1895.
Arrheniuksen puoliso vuodesta 1854 oli Elise Sucksdorff (k. 1923). Viitattu 26.10.2019. Heidän poikansa oli kasvitieteilijä Axel Arrhenius.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Axel Arrhenius
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka: Suomalaiset tieteilijät Luokka:Suomen oppilaitosten rehtorit Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1823 syntyneet Luokka:Vuonna 1901 kuolleet