Nurkkatanssit tarkoittavat erityisten tanssipaikkojen ulkopuolella yksityisasunnoissa (tällaisen toiminnan sallivien "nurkissa"), ladoissa tai luonnossa järjestettyjä tanssitilaisuuksia, joilla ei ollut viranomaisten lupaa ja joita koskeva tieto ei siksi ollut julkista.Suikkanen 2012, 69 Nurkkatansseina on viimeksi laajalti pidetty erityisesti sota-aikaisen tanssikiellon vallitessa järjestettyjä tilaisuuksia, mutta itse perinne on vanhempi. Suikkanen (2012) mainitsee sota-aikaisten nurkkatanssien nojanneen 1800-luvun tanssiperinteeseen.Suikkanen 2012, 66-67 Ryynänen (2004) ulottaa ilmiön tarkastelun 1600-luvulle saakka.Ryynänen, Markku 2004: Työkisoista suurlavoille: nurkkatanssit 1600-luvulta 1900-luvun alkuun
Nurkkatansseja säestettiin perinteisesti yleisillä, mukana kuljetettavilla soittimilla, kuten viululla, haitarilla tai mandoliinilla. 1930-luvulta lähtien soittimia täydensi tai korvasi matkagramofoni.
Nurkkatanssien järjestäminen ja niihin osallistuminen mahdollistivat nuorten tarpeen kohdata toisiaan ja pitää hauskaa, mutta niihin sisältyi myös kielletyn viehätystä sekä uhmaa viranomaisia kohtaan. Ilmiötä arvosteltiin kuitenkin esimerkiksi siksi, että ajateltiin luvattomiin tanssitilaisuuksiin liittyvän alkoholin käyttöä, salakauppaa ja sukupuolimoraalin höltymistä.Suikkanen 2012, 74-75
Katso myös Tanssikielto Suomessa
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Tanssi Suomessa Luokka:Suomen historia