Minskin kuvernementti () oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.
pienoiskuva|left| Minskin kuvernementin kartta ja kihlakuntajako vuonna 1800. pienoiskuva|left|Minskin kuvernementti (kartan oikeassa alaosassa) naapurialueineen 1902.
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:
+ Minskin kuvernementin kihlakunnat 1897 Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Minskin kihlakunta Minsk (90 912 as.) Babruiskin kihlakunta Babruisk (Bobruisk, 34 336 as.) Barysaun kihlakunta Barysau (Borisov, 15 063 as.) Tšervenin kihlakunta Tšerven (Igumen, 4 573 as.) Mazyrin kihlakunta Mazyr (Mozyr, 8 076 as.) Navahrudakin kihlakunta Navahrudak (Novogrudok, 7 887 as.) Pinskin kihlakunta Pinsk (28 368 as.) Retšytsan kihlakunta Retšytsa (Retšitsa, 9 280 as.) Slutskin kihlakunta Slutsk (14 349 as.)
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.
Lähteet
Aiheesta muualla
1870- Minskaja gubernija (radzima.net) Revizskije skazki - Minskaja gybernija (gov.by)
Luokka:Venäjän keisarikunnan kuvernementit Luokka:Valko-Venäjän historia Luokka:Minskin historia Luokka:Minskin alue