Lothar I tai Lothair I (795 – 29. syyskuuta 855 Prümin luostari) oli yksi frankkien kuningas Ludvig Hurskaan ja kuningatar Ermengarden kolmesta pojasta.
thumb|left|Verdunin sopimuksen aluejako; Lotharin osuus vihreällä. Vuonna 817 Aacheniin kokoontunut frankkien valtakunnankokous julisti Lotharin isänsä kanssahallitsijaksi ja seuraajaksi. Lotharin nuoremmat veljet Pipin ja Ludvig Saksalainen saivat samalla kuningaskuntansa Lotharin alaisina vasalliruhtinaina.
Lothar peri vuonna 843 Verdunin sopimuksella keskiosan isänsä valtakunnasta. Hänen osakseen tuli Lothringen, joka sai hänen poikansa Lothar II:n mukaan nimen Lotharii regnum, 'Lotharin valta-alue'; samoista sanoista muodostuivat myös nimet Lotharingia ja nykyranskan Lorraine. Lotharin saama valtakunta oli pitkulainen maakaistale, jolla oli avoimet rajat naapureidensa kanssa. Valtiona se oli keinotekoinen ja sisäisesti hajanainen.
thumb|left|Lotharin lyöttämä denaari noin vuosilta 840–855. Lothar oli naimisissa Toursin Ermengarden kanssa ja jäi leskeksi vuonna 851. Hänelle syntyi yhdeksän lasta, joista nuorin aviottomana vuonna 853. Valtakunta jaettiin kolmen pojan kesken. Vanhin Ludvig II peri keisarin arvonimen ja Italian. Toiseksi vanhin Lothar II sai Lothringenin, ja nuorin Kaarle sai Provencen. Vuonna 855 Lothar sairastui vakavasti, luopui vallasta ja ryhtyi munkiksi 23. päivänä syyskuuta. Kuuden päivän kuluttua hän kuoli.
Lähteet
Luokka:Frankkien kuninkaat Luokka:Vuonna 795 syntyneet Luokka:Vuonna 855 kuolleet Luokka:Italian kuninkaat