Seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens) on Itämeressä rakkolevävyöhykkeessä viihtyvä pieni kalalaji. Se on sukunsa Gobiusculus ainoa laji.
Ulkonäkö ja koko Seitsenruototokko kasvaa 4–6 senttimetrin mittaiseksi. Kalan punaruskeassa vartalossa on naaraalla yksi, koiraalla kaksi suurta täplää. Selkäevät ovat punavalkoraitaiset, ja etummaisessa selkäevässä on 6–8, yleensä seitsemän ruotoa. Seitsenruototokko muistuttaa hietatokkoa, liejutokkoa ja mustatokkoa.
Levinneisyys ja elinympäristö
Seitsenruototokko elää Pohjois-Euroopan rannikoilla, pääasiassa Itä-Atlantin vesillä ja myös Itämeressä.*
Suomessa laji esiintyy Lounaisrannikolla lähinnä Hangon ja Porin välisellä merialueella.
Ravinto ja elintavat Seitsenruototokko syö planktonia. Se elää rakkolevävyöhykkeessä, kirkkaissa vesissä jopa 15 metrin syvyydessä. Muista tokoista se poikkeaa siinä, että se ei lepää pohjassa vaan uiskentelee vedessä lähes koko ajan. Sukukypsyyden seitsenruototokko saavuttaa vuoden ikäisenä. Seitsenruototokko kutee kesäkuusta elokuuhun. Kutuaikaa ennen koiraan värit voimistuvat. Koiras vartioi mätiä sen kuoriutumiseen asti. Nämä tokot kuolevat ensimmäisen kutunsa jälkeen.
Lähteet
Luokka:Tokot