Väinö Ilmari Haapalainen (15. lokakuuta 1916 Viipuri – 20. helmikuuta 1977 PoriKlassinen.fi Viitattu 10.6.2013.) oli suomalainen säveltäjä ja kanttori-urkuri. Hänen isänsä oli tunnettu Viipurissa vaikuttanut säveltäjä Väinö Haapalainen.
Elämä Haapalainen aloitti opinnot Viipurin musiikkiopistossa jo kuusivuotiaana ja jatkoi niitä myöhemmin Helsingin konservatoriossa. Valmistuttuaan hän toimi aluksi Viipurissa kanttori-urkurina, mutta muutti talvisodan vuoksi Poriin 1940. Haapalainen toimi kaupungissa muusikkona ja musiikinopettajana, kunnes hänet vuonna 1956 nimitettiin Reposaaren seurakunnan kanttoriksi.
Säveltäjänä Haapalaisen tuotanto käsittää muun muassa kolme sinfoniaa sekä kaksi viulukonserttoa ja sellosonaattia. Lisäksi hän sävelsi erilaisia orkesterisarjoja, kantaatteja sekä kuoroteoksia. Haapalaisen merkittävimpänä hengellisenä sävellyksenä pidetään hänen vuonna 1963 Keski-Porin kirkon 100-vuotisjuhliin säveltämäänsä kantaattia Temppelin kellot. Haapalaisen tiedetään säveltäneen musiikkia myös ainakin kahteen Kaarina Alavan näytelmään.Näytelmät.fi Viitattu 10.6.2013.
Hänen ainoat äänilevylle päässeet sävellyksensä ovat ilmeisesti Helsingin Varuskuntasoittokunnan ja Sotilaskuoron esittämä Sotapoikia Suomen on (san. Kalle Väänänen) vuodelta 1953 sekä Porin Mies-Laulun 1985 levyttämä Hyökyaalto, joka on sävelletty V. A. Koskenniemen runoon.Suomen Äänitearkisto Viitattu 10.6.2013. Myös muun muassa Pori Sinfoniettan albumilla Valse Lente - Suomalaisia valsseja vuonna 1994 julkaistu Vanha suomalainen valssi on joissakin lähteissä merkitty Väinö Ilmari Haapalaisen säveltämäksi, mutta se on alun perin hänen isänsä kappale vuodelta 1929.Decoda Viitattu 10.6.2013.Suomen Äänitearkisto viitattu 10.6.2013. Lisäksi Radion viihdeorkesteri on nauhoittanut Haapalaisen Balettikuvia-orkesterisarjan vuonna 1974.Fono-äänitetietokanta Viitattu 10.6.2013.
Lähteet
Aiheesta muualla Väinö I. Haapalainen Pori-tiedossa
Luokka:Suomalaiset säveltäjät Luokka:Suomalaiset urkurit Luokka:Vuonna 1916 syntyneet Luokka:Vuonna 1977 kuolleet