thumb| Gotthardin rautatie kulkee Sveitsin halki. thumb| Pohjoisessa rampissa on spiraalitunneleita Wassenissa ja Gurtnellenissä.
Gotthardin rautatie () on osa sveitsiläisen SBB-rautatieyhtiön rataverkkoa Keski- ja Etelä-Sveitsissä välillä Immensee-Chiasso. Gotthardin rautatie on otettu koko pituudeltaan käyttöön 1.6.1882. Rataosuuden pituus on 206 kilometriä. Merkittävimmät paikkakunnat rautatien varrella ovat Schwyz, Altdorf, Biasca, Bellinzona ja Lugano.
Historia 1800-luvun puolivälissä selvitettiin Alpit ylittäviä kulkureittejä monin paikoin. Vuonna 1863 Sveitsin 15 kantonia ja kaksi rautatieyhtiötä perustivat yhdistyksen () rautatieyhteyden rakentamiseksi Gotthardin reitille. Hanke pääsi vauhtiin vuonna 1871, jolloin yhdistys perusti yhtiön sen jälkeen kun Sveitsin, Italian ja Saksan valtiot olivat päässeet sopimukseen radan rakentamisesta ja käytöstä vuonna 1871. Vuosina 1871–1878 hanketta johti saksalaisten ja italialaisten yhteistyön varmistanut valtiomies Alfred Escher.
Gotthardin ratayhtiö rakensi varsinaisen Gotthardin rautatien lisäksi liityntäratoja niin, että yhtiön rataverkon laajuus oli vuonna 1897 yhteensä 273 km. Gotthardbahn-Gesellschaft yhdistettiin osaksi valtiollista SBB-CFF-FFS-yhtiötä vuonna 1.5.1909 Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivu 109..
Reitti Runkoradan pohjoinen pää on Luzernin lähellä Immenseen kylässä Küssnachtissa, Schwyzin kantonissa, Zuginjärven länsirannalla. Radan eteläinen pää on Chiassossa, Ticinon kantonissa, Italian ja Sveitsin rajalla. Alkuperäinen rata alittaa Alpit Gotthardin solan alapuolella Gotthardin tunnelissa Göschenenin ja Airolon välillä. Uusi, alempana kulkeva Gotthardin pohjatunneli alittaa Alpit Erstfeldin ja Biascan pohjoispuolella sijaitsevan Bodion välillä.
Runkorataan yhdistyviä liityntäratoja on useita: Luzern–Immensee Zug–Arth-Goldau Giubiasco–Locarno/Luino.
Radan rakentaminen Gotthardin rautatie on rakennettu monissa vaiheissa: ensin rakennettiin yksittäisiä ja yksiraiteisia Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 17–23. osuuksia, jotka myöhemmin yhdistettiin, sähköistettiin Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 65–71. ja rakennettiin kaksiraiteisiksi Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Sivut 43–53.. Osuus Käyttöönotto Sähköistys 2-raiteinen Oikaisutunnelit * Luzern–Rotkreuz 1.6.1897 1922 osittain 1963–1996 * Rotkreuz–Immensee 1.6.1882 1922 1963 Immensee–Arth-Goldau–Brunnen 1.6.1882 1922 1904 Brunnen–Flüelen 1.6.1882 1922 1943–1948 Flüelen–Erstfeld 1.6.1882 1922 1896 * Zug–Arth-Goldau 1.6.1897 1922 - Erstfeld–Göschenen 1.6.1882 1920 1892–1993 Gotthardin pohjatunneli2016– Gotthardin tunneli, Göschenen–Airolo 1.1.1882 1920 1883 Airolo–Biasca 1.6.1882 1920 1890–1892 Biasca–Bellinzona 6.12.1874 1921 1896 Bellinzona–Giubiasco 20.12.1874 1922 1883 * Giubiasco–Cadenazzo–Locarno 20.12.1874 1936 osittain 1953–2003 * Cadenazzo–Luino 4.12.1882 1960 - Giubiasco–Lugano 10.4.1882 1922 1922–1946 Cenerin pohjatunneli2019– Lugano–Chiasso 6.12.1874 1922 1900–1965
Tekninen rakenne Rautatie on kaksiraiteinen. Se on normaalilevyinen (1 435 mm) ja sähköistetty (15 kV, 16,7 Hz). Radan suurin jyrkkyys on 28 ‰, eikä siinä ole hammasrataosuuksia.
Liikenne Radalla on henkilö- ja tavaraliikennettä. Sveitsin julkisen liikenteen aikataulut, nro 600
Katso myös Gotthardin tunneli Gotthardin pohjatunneli Gotthardin maantietunneli
Lähteet
Viitteet
Luokka:Sveitsin rautatieliikenne Luokka:Uri Luokka:Schwyzin kantoni Luokka:Ticino