Suojeluskuntalainen on Seinäjoen suojeluskuntatalon sisäpihalle pystytetty professori Pentti Papinahon tekemä veistos, joka paljastettiin 2. heinäkuuta 1988 suuren yli 10 000 vieraan läsnäollessa.

Patsaan hankinnat vaiheet

Patsaan pystyttämisessä keskeisenä toimijana oli kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Asiaan liittyen Kannisen johdolla järjestettiin ensimmäinen kokous joulukuussa 1985. Sen pohjalta alettiin luoda 39 henegn kansalaistoimikunta, joka valitsi kahdeksan hengen työvaliokunnan. Sen puheenjohtajana toimi kenraaliluutnantti Kanninen ja jäseninä vuorineuvos Olavi Sohlberg, vuorineuvos Jorma Järvi, pankinjohtaja Simo Kärävä, sotakirjailija Erkki Palolampi, kenraaliluutnantti Reino Arimo, eversti Vilho Tervasmäki ja pankinjohtaja Pekka Linnavirta. Toimikunnan ensitehtävä oli patsaantekijän valinta, joksi valittiin ilman kilpailua professori Pentti Papinaho. Patsaan sijaintipaikaksi suunniteltiin Helsinkiä ja siellä Töölönlahden aluetta.Tiilikainen, 2024: s. 322-323 Kesän 1986 aikana Kanninen informoi presidentti Koivistoa adjutantti Veikko Vesterisen kautta. Asia saatettiin myös pääministeri Kalevi Sorsan tietoon. Koivisto ilmoitti syyskuussa 1986 Puolustusvoimain komentaja Jaakko Valtaselle, että hanke oli huonosti hoidettu ja kyseenalainen. Myöhemmin kenraaliluutnantti Kanninen totesi, että hänen olisi pitänyt informoida suullisesti presidenttiä. Patsaan kyseenalaisuus liittyi aikakauteen eli elettiin vielä YYA-aikakauden loppuvaihetta.Tiilikainen, 2024: s. 324

Vaikeuksia patsaan hyväksynnässä ja sijantipaikassa

Syyskuussa 1986 Helsingin kaupungille jätettiin anomus patsaan pystytyspaikaksi. Tästä alkoi laaja kirjoittelu; erityisesti vasemmiston vastustus yllätti toimikunnan. Neuvostoliiton tiedotusvälineissä annettiin tukea kielteisille kannoille, mutta virallisesti asiaan ei puututtu.Kanninen, 2013: s. 38-39.

Asiasta tehtiin myös eduskuntakysely. Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) kansanedustaja Matti Kautto kysyi 9. lokakuuta 1986 hallitukseltaTiilikainen, 2024: s. 326-327:

Silloisen oikeusministeri Christoffer Taxellin mukaan asia kuului vapaaseen kansalaistoimintaan ja käytännön toteuttaminen kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluviin asioihin. Helsingin kaupunginhallituksessa SKDL:n edustaja Jouko Kajanoja sai 20. lokakuussa 1986 läpi kielteisen kannanoton äänin 8-7: "Ei koskaan Helsinkiin suojeluskuntalainen-patsasta!" Kielteistä päätöstää tukivat vasemmistoedustajien lisäksi sen ajan kohupoliitikko Liisa Kulhia ja vihreiden Stina Viljanen.Tiilikainen, 2024: s. 327-328.

Patsastoimikunta tiedotti etsivänsä patsaalle uutta sijoituspaikkaa, joksi tuli esitys sen sijoittamisesta Seinäjoelle, joka oli ilmaissut halunsa saada patsaan. Seinäjoen kaupunginhallitus hyväksyi vielä vuoden 1986 puolella äänin 8-3 patsaan pystyttämisasian. Sen jälkeen käynnistyi patsaan paikan määrittely.Tiilikainen, 2024: s. 329-330.

Demokraattinen vaihtoehto järjesti vielä helmikuussa 1987 Seinäjoella paneelikeskustelun, jossa paneelin puheenjohtajana oli Devan kansanedustaja Sten Söderström. Paneelissa oli mukana Neuvostoliitosta professori Georgi Kumjanov, Neuvostoliitto-Suomi -seuran varapuheenjohtaja. Paikalle oli saapunut myös äärikommunistien henkinen johtaja Taisto Sinisalo. Neuvostoprofessorin mielestä "kyseessä oli joidenkin suomalaisten nostalgista kaipuuta menneisiin aikoihin. Aiottiinko näin pestä suojeluskunta-aate puhtaaksi?"Tiilikainen, 2024: s. 332-333.

Patsashanke etenee vaikeuksista huolimatta

Työvaliokuntaa täydennettiin tämän jälkeen Seinäjoen kaupungin edustajilla. Patsas rahoitettiin vuosina 1987-1988 kansalaiskeräyksellä, jossa saavutettiin 1 miljoona markkaa eli yli tavoitteena olleen 700 000 markan. Patsaan rakentamisesta jäänyt ylimääräinen raha luovutettiin Suojeluskuntien ja Lottaperinneliitolle.Kanninen, 2013: s. 39.

Patsas paljastettiin 2. heinäkuuta 1988 suunnitelmien mukaisesti. Paikalla oli noin 12 000 henkilöä. Pääpuhujana oli entinen puolustusministeri ja kansanedustaja Veikko Pihlajamäki. Hän totesi puheessaan:

Tilaisuuteen toivat valtiovallan tervehdyksen puolustusministeri Ole Norrback ja maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala. Paikalla olivat myös eduskunnan 1. varapuhemies Elsi Hetemäki-Olander ja 2. valtionvarainministeri Ulla Puolanne. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen piti tilaisuudessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen panosta kiittävän puheen. Tiilikainen: , s. 334. pienois|Lotta Svärd ja suojeluskuntapojat-reliefi . Samaan aikaan Suojeluskuntalainen-patsaan kanssa paljastettiin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon patsaan puoleisessa päädyssä professori Pentti Papinahon suunnittelema reliefi, joka esittää lottia ja suojeluskuntapoikia.

Suojeluskuntalainen-patsaan kopiovalos on pystytetty samana vuonna 1988 myös Tuusulaan Lottamuseon puistoalueelle.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Seinäjoen patsaat ja veistokset Luokka:Suomen politiikka 1980-luvulla Luokka:Pentti Papinahon veistokset Luokka:Suojeluskunta