pienoiskuva|Kolmion kärjestä A on piirretty vastaiselle sivulle BC kaksi janaa a ja a', jotka ovat isogonaalisia kulmanpuolittajaan p nähden. Silloin α = β. Isogonaalinen jana on geometriassa kolmion kulmanjakajaan liittyvä termi. Yhdyssana muodostuu sanoista "iso" (sama) ja "gon" (kulma), joka on sanan perustana monissa kielissä. Kulmanpuolittaja p alkaa kolmion kärjestä ja päättyy kolmion vastaiselle sivulle tai sen jatkeelle. Samasta kärjestä piirretään vastaavalla tavalla jokin muu kulmanjakaja a ja sille isogonaalinen jana a'. Kulmanjakajan a ja kulmanpuolittajan välisen kulman suuruus on silloin sama kuin isogonaalisen janalla a' ja kulmanpuolittajalla. Joskus sanotaan myös, että janat ovat toistensa isogonaalisia konjugaatteja.
Isogonaalinen- ja isotominen janojen ja -pisteiden kuvantaminen kuuluvat vapaasti käännettynä "käänteisiin konjugointeihin" eli .
Esimerkki Symmediaani on mediaanin isogonaalinen jana.
Viitekehys pienoiskuva Kolme kulmanjakajaa voivat leikata toisensa yhteisessä pisteessä. Tällainen ceviaanipiste P ( ), saattaa olla kolmion merkillinen piste. Kun jokainen kulmanjakaja korvataan sen isogonaalisella janalla, syntyy aina uusi leikkauspiste P', jota kutsutaan pisteen P isogonaaliseksi konjugaatiksi. Konjugaatti saatetaan merkitä myös P-1 tai P*.
Lähteet
Aiheesta muualla Ballew, Pat: Isogons and Isogonic Symmetry Royster, David C.: MA 341 – Topics in Geometry Lecture 16, University of Kentucky Cherowitzo, Bill: Kurssi m3210 – Advanced Euclidean Geometry
Luokka:Geometria