Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1950 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Brysselissä 1950.
Joukkueen valitseminen Suomen Urheiluliiton (SUL) ja Työväen urheiluliiton (TUL) muodostama Yleisurheilun yhteistoimintavaliokunta valitsi vuoden 1950 EM-kisajoukkueen Jyväskylässä pidettyjen Kalevan kisojen jälkeen 13. elokuuta. Mukaan kelpuutettiin 19 miesurheilijaa ja yksi naisurheilija, joten urheilijoiden määrä oli täsmälleen sama kuin neljä vuotta aiemmin. Vuoden 1946 EM-edustajista mukana oli vain kaksi, keihäänheittäjä Tapio Rautavaara ja kolmiloikan mestaruutta puolustanut Valdemar Rautio. Ainoana naisedustajana kisoihin valittiin reposaarelainen Maire Österdahl.Siukonen & Ahola, 1990, s.40
Yhteistoimitavaliokunnan TUL:n edustajat esittivät vastalauseita valinnoista. He esittivät viisi vastalausetta: TUL:n edustajan Unto Siivonen valisematta jättäminen, Kalevan kisojen 10 000 metrin voittaneen Pentti Salosen valitsematta jättäminen, Kalevan kisojen 400 metrin aitojen kahden parhaan Arvo Hyökyrannan ja Jorma Koiviston valitsematta jättäminen, Kalevan kisojen 3 000 metrin esteiden SM-kakkosen Urho Julinin valitseminen oli tarpeeton, 4 x 400 metrin viestijoukkueen valinta oli tarpeeton.
Menestys Tilastojen perusteella suomalaisilla ei ollut toiveita erityisen suuresta mitalisaaliista. Suurimmat odotukset kohdistuivat keihäänheittoon, jossa Toivo Hyytiäinen ja Tapio Rautavaara olivat Euroopan tilaston kärkikaksikko. Muissa lajeissa Väinö Mäkelä oli 5 000 metrin tilastoissa toisena sekä Erik Blomster estejuoksussa ja Valto Olenius seiväshypyssä neljäntenä.Siukonen & Ahola, 1990, s.40-41
Vaatimattomista odotuksista huolimatta suomalaiset voittivat Brysselissä kaikkiaan yhdeksän mitalia. Mestaruutta saatiin odottaa aivan kisojen loppuhetkille asti, jolloin Toivo Hyytiäinen nousi keihäänheiton voittajaksi tuloksella 71,26.Siukonen & Ahola, 1990, s.42 Edellisten kisojen voittoa puolustanut kolmiloikkaaja Valle Rautio oli myös lähellä mestaruutta johdettuaan pitkään kilpailua, mutta lopulta hän joutui taipumaan yli 40 sentillä Neuvostoliiton Leonid Štšerbakoville.Siukonen & Ahola, 1990, s.43 Seiväshypystä Suomi sai hopeaa ja pronssia, kun Valto Olenius ja Jukka Piironen venyivät molemmat uuteen ennätyskorkeuteensa 425. Maire Österdahlin pituushypystä saavuttama pronssi oli kautta aikojen ensimmäinen suomalaisnaisen saavuttama EM-mitali. Yllättävimpänä suomalaismitalistina pidettiin kiekonheitossa pronssisijalle yltänyttä Olli Partasta.Siukonen & Ahola, 1990, s.44
Mitalistit Mitali Nimi Laji Kultaa Toivo Hyytiäinen keihäänheitto Hopeaa Veikko Karvonen maraton-juoksu Hopeaa Valto Olenius seiväshyppy Hopeaa Valdemar Rautio kolmiloikka Pronssia Väinö Koskela 10 000 metrin juoksu Pronssia Erik Blomster 3 000 metrin estejuoksu Pronssia Jukka Piironen seiväshyppy Pronssia Maire Österdahl pituushyppy Pronssia Olli Partanen kiekonheitto
Joukkue Miehet Laji Nimi Sijoitus loppukilpailussa Tulos 200 metriä Jaakko Suikkari - alkuerissä 22,7 Lennart Lindberg - alkuerissä 23,3 400 metriä Rolf Back - välierissä 49,2 Ragnar Graeffe - välierissä 49,5 1 500 metriä Ilmari Taipale 4. 3.50,4 5 000 metriä Väinö Mäkelä 4. 14.30,8 Hannu Posti 5. 14.40,8 10 000 metriä Väinö Koskela 3. 30.30,8 maraton Veikko Karvonen 2. 2.32.45 Vilho Partanen 12. 2.45.26 3 000 metrin esteet Erik Blomster 3. 9.08,8 Urho Julin 10. 9.27,4 4 x 400 metriä Jaakko Suikkari Lennart Lindberg Ragnar Graeffe Rolf Back 6. 3.16,6 seiväshyppy Valto Olenius 2. 425 Jukka Piironen 3. 425 kolmiloikka Valdemar Rautio 2. 14,96 kiekonheitto Olli Partanen 3. 48,69 Tauno Karlsson - karsinnassa 42,46 keihäänheitto Toivo Hyytiäinen 1. 71,26 Tapio Rautavaara 5. 66,20
Naiset Laji Nimi Sijoitus loppukilpailussa Tulos pituushyppy Maire Österdahl 3. 557
Lähteet
Viitteet
Luokka: Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa