Luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista

Tämä on luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista.

Aku Ankka -sarjakuvien päähahmot Aku Ankka (Donald Duck) on äkkipikainen merimiesasuinen ankka.

Tupu, Hupu ja Lupu (Huey, Dewey ja Louie) ovat Aku Ankan kolmossisarenpojat, jotka on jätetty hänen huostaansa. Ankanpojat ovat piirtäjä Al Taliaferron ja käsikirjoittaja Ted Osbournen luomuksia. Aluksi pojat olivat riidanhaluisia mekastajia, mutta liittyivät sittemmin Sudenpennut-järjestöön.

Roope Ankka (Scrooge McDuck) on Akun äärimmäisen rikas ja saita eno. Roopea kutsutaan sedäksi, koska englanninkielinen sana ”uncle” merkitsee sekä setää että enoa, eikä varhaisilla suomentajilla ollut käytössään vasta myöhemmin vakiintuneita sukupuita. Roopen loi piirtäjä-käsikirjoittaja Carl Barks, joka pohjasi hahmon Charles Dickensin Saiturin joulun itaraan päähenkilöön, Ebenezer Scroogeen. Ankkavanhus ensiesiintyi tarinassa Joulu Karhuvuorella vuonna 1947 ja oli tarkoitettu kertakäyttöhahmoksi, mutta Barks muokkasi myöhemmin Roopesta yhden ankkamaailman vakiohahmoista.

Iines Ankka (Daisy Duck) on Akun ikuinen tyttöystävä. Sarjan keston takia on vitsailtu Akun olevan ikuisen poikamiehen mallikappale. Iines esiintyi ensimmäisen kerran piirretyssä, nimellä Donna Duck. Samassa animaatiossa esiintyi ensi kerran myös Akun auto, American Bantam 1938 Roadster Blade. Akun ja hänen iänikuisen kilpakosijansa Hannu Hanhen ainainen nahistelu ärsyttää Iinestä suunnattomasti.

Hannu Hanhi (Gladstone Gander) on Akun ärsyttävän onnekas serkku. Aku ja Hannu taistelevat jatkuvasti Iineksestä. Hannun loi Carl Barks, ja hanhi esiintyi ensi kerran vaatimassa Akun taloa omakseen tarinassa vuodelta 1951.

Milla Magia (Magica de Spell) on italialainen Vesuvius-tulivuoren kupeessa asuva noita-ankka, joka yrittää napata Roopen ensilantin tullakseen maailman rikkaimmaksi henkilöksi. Millan loi Carl Barks, ja velhotar debytoi vuoden 1962 tarinassa Midaan kosketus.

Kulta-Into Pii (Flintheart Glomgold) on Roopen kanssa maailman rikkaimman ankan tittelistä alati kisaava eteläafrikkalainen multimiljardööri, joka on aina saanut tyytyä toiseksi rikkaimman titteliin. Pii ei epäröi käyttää edes rikollisia keinoja Roopen tieltä raivaamiseen. Carl Barks loi hänet, ja Pii esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1956.

Kroisos Pennonen (John D. Rockerduck) on pohatta, joka kilpailee Roopen ja Kulta-Innon lisäksi maailman rikkaimman ankan asemasta. Carl Barks loi Pennosen, mutta käytti häntä vain kerran, tarinassa Ihmebensiini vuodelta 1961. Jostain syystä italialaiset piirtäjät omivat Pennosen, ja hän on nykyään yksi italialaisen ankkauniversumin käytetyimmistä roistoista, apunaan yleensä Karhukopla.

Karhukopla (The Beagle Boys) on rikollisjoukkio, joka hamuaa aina Roopen jättimäistä omaisuutta. Yleensä epäonnistuvat yrityksissään joko oman tyhmyytensä tai Roopen ja kumppaneiden oveluuden takia. Koplan jäsenet pitävät aina silmänympärykset peittäviä maskeja ja laattaa, jossa on kunkin vankinumero. Karhukoplan loi Carl Barks vuonna 1952 tarinaan Ankkalinnan pamaus. Barksin karhukoplaan kuului epälukuinen määrä kelmejä, määrältään yleensä puolisen tusinaa, ja myöhemmin Don Rosa on jatkanut tämän "suur-Karhukoplan" käyttämistä. Muiden piirtäjien tarinoissa kelmejä on kuitenkin vain kolme, ja heidän vankinumeronsa ovat 176-167, 176-761 ja 176-671. Vankinumerot palvelevat myös hahmojen niminä, sillä heidän oikeita nimiään ei tiedetä.

Kaino-Vieno Ankka eli Mummo Ankka (Grandma Duck) on muun muassa Akun, Hannun, Touhon ja Dellan mummo. Mummo asustelee maalaistalossaan Ankkalinnan lähettyvillä renkinsä Hansun kanssa. Mummon leipomukset ovat voittaneet niin palkintoja kuin kaikkien sukulaisten suosionkin. Hän kasvatti Aku Ankkaa tämän äidin, Hortensian, ja isän, Aaronin, lähdettyä.

Hansu Hanhi (Gus Goose) on Mummon laiska renki, jolla on loputon ruokahalu.

Pelle Peloton (Gyro Gearloose) on nerokas keksijä.

Pikku apulainen (Little Helper) on Pellen robottiapuri.

Touho Ankka (Fethry Duck) on Akun hippiserkku ja on Dick Kinneyn ja Al Hubbardin luoma pipopääankka.

Taavi Ankka (Ludwig Von Drake) on hajamielinen professori ja "kaikkien alojen asiantuntija".

Leenu, Liinu ja Tiinu (April, May and June) ovat Iines Ankan sisarentyttäriä.

Aku Ankka -sarjakuvien sivuhahmot

Päähahmojen sukulaiset

Augustus Ankka () on Akun esi-isä, joka seikkailee viikinkien aikakaudella Kaledoniassa eli nykyisessä Skotlannissa. Hahmon loi Marco Rota. Augustus Ankka toimii Kaledonian rannikon suojaksi rakennetun Sorsalinnan käskynhaltijana ja puolustaa kreivi Itara O'Kituran kreivikuntaa viikinkien hyökkäyksiä vastaan. Augustuksen adjutanttina toimii järkälemäinen mutta lempeä ja hidasälyinen soturi Pikkuveikko. Augustus on monissa tarinoissa joutunut viikinkikylään, ja joutunut esittämään viikinkiä. Augustus on ihastunut erääseen hyvin paljon Iinestä muistuttavaan hahmoon. Suomessa Augustus Ankan tarinoita on julkaistu Aku Ankka -lehdessä sekä Aku Ankan taskukirjassa. Into Ankka () on Aku Ankan pikkuserkku ja Touho Ankkaakin pahempi säheltäjä. Into Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Romano Scarpan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa ”Into, maailman nurinkurisin ankka” (”Sgrizzo il più balzano papero del mondo”) vuonna 1964. Suomeksi se on julkaistu Roope-setä-lehdessä vuonna 2003. Hahmosta on käytetty suomennoksissa myös nimiä Toope Ankka ja Kummo Ankka. Petteri Peloton () on Pelle Pelottoman isoisä. Petteri tutustui nuoreen Roope Ankkaan auttamalla tätä tämän vielä toimiessa jokilaivurina. Petteri oli Roopen ja tämän sedän Angus McAnkan mukana aarrelaivajahdissa karhukonnien kanssa siipirataslaivalla ympäri Mississippijokea. Mississippin seikkailujen aikaan Petteri keksi pillereitä, jotka tekevät likaisesta ja sameasta vedestä kirkasta. Makua kuulat eivät kuitenkaan muuttaneet. Pietari Peloton () on Pelle Pelottoman isä ja ensimmäinen sudenpentu. Sisuvius Ankka () on Aku Ankan serkku, joka esiintyi ensimmäistä kertaa Carl Barksin tarinassa Aku Ankka tukinuitossa (Log Jockey) vuonna 1962. Sittemmin Sisuvius on vilahtanut myös Daniel Brancan kuvittamassa tarinassa Tosimiesten mittelö, joka julkaistiin Aku Ankassa 17/2004. Don Rosan piirtämän Aku Ankan sukupuun mukaan Sisuvius on Touho Ankan veli ja hänen vanhempansa ovat Aino ja Unto Ankka. Sisuvius esiintyi myös numerossa 13/2012. Tarmo () on Pelle Pelottoman lähes yhtä nerokas veljenpoika. Hän on kuin pienoisversio Pellestä ja auttaakin tätä joskus Pellen pajalla. Hän haluaa Pellen tapaan olla aikuisena keksijä. Tarmo kuuluu Sudenpentuihin Tupun, Hupun ja Lupun kanssa (ainakin jossakin tarinoissa), ja käyttää joskus keksimiään laitteita luonnossa liikkumiseen tai tehtävissä pärjäämiseen. Teodor Ankka () on Roope Ankan veli ja ammatiltaan sanomalehden päätoimittaja. Hahmo teki ensiesiintymisensä Romano Scarpan sarjakuvatarinassa Aku ja ravut punaviinissä, joka julkaistiin vuonna 1956, ja Scarpa käytti hahmoa uudelleen kahdesti, Poppi-tarinassa Paperetta Yè-Yè e i gatti indossatori vuodelta 1967 ja tarinassa Aku Ankka kaipaa työrauhaa (jonka käsikirjoitti Rodolfo Cimino) vuodelta 1969. Myös muutama muu italialainen Disney-sarjakuvien tekijä on käyttänyt hahmoa. Touko-serkku on Roope Ankan serkku Euroopan sukupuuhaarasta, joka on esiintynyt lähinnä Aku Ankan taskukirjoissa. Touko-serkku on Klondikesta, ja hän muistuttaa Roopea hyvin paljon. Hän on nuorempi kuin Roope, eikä hänellä ole yhtä hyvää kultavainua kuin Roopella. Yleensä kun Touko-serkku etsii kultaa Klondikesta, hän löytää katinkultaa, ja se harmittaa Toukoa. Toukoa on myös kutsuttu nimellä Verneri ja Taneli. Unkka T. Kumiankka on Roope Ankan serkku, mutta häntä on väitetty myös hänen veljekseen. Hahmon loi William Van Horn. Unkka on suurikokoinen, pitkäpartainen sekä pukeutuu vihreään takkiin ja knalliin. Unkka yrittää usein teeskennellä rikasta ja elääkin seurapiirielämässä Roopen siivellä.

Lemmikkieläimet

Kenraali Nuuh () on Ankkalinnan sudenpentujen virallinen vainukoira, jonka loi Carl Barks. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Barksin tarinassa Dodging Miss Daisy (suomeksi Kauhujen päivä ja Siivoushullu) kesäkuussa 1958. Sen jälkeen hahmo on seikkaillut noin 40 tarinassa. Suomessa hahmo on esiintynyt myös nimellä Lupsu. Kenraali Nuuhin lisäksi sudenpentujen maskottina ovat olleet Pulivariesimerkiksi Barksin tarinassa Pelastusoperaatio Huurusolassa, ks. INDUCKS: Pelastusoperaatio Huurusolassa , viitattu 16.11.2007 ja Plutoesimerkiksi Barksin tarinassa Kun Jyskyvuori järisi, ks. INDUCKS: Kun Jyskyvuori järisi, viitattu 16.11.2007. Kisumisu on valkoinen kissa, joka on yleensä laiska ja mukavuudenhaluinen. Kisumisu esiintyi ensi kerran vuonna 1964 Dick Kinneyn ja Al Hubbardin tarinassa Touho-serkun toilauksia. Älykkäänä kissana Kisumisu ei lainkaan pidä Touhon läsnäolosta, koska tietää siitä seuraavan vain ikäviä kommelluksia. Kisumisun hahmo esiintyi useimmin juuri 60-luvuilla ja samoissa tarinoissa kuin Touho Ankka. Nykyään Kisumisu tekee vain silloin tällöin cameorooleja Aku Ankka -tarinoissa. Korri on Milla magian harvoin nähty lemmikki. Pulivari (Bolivar) on Aku Ankan uskollinen ja suurikokoinen bernhardilainen koira.

Muut hahmot

Antero Luiru esiintyy joskus Aku Ankan naapurina Teppo Tulpun sijasta. Tulpun kanssa Aku ei yleensä vedä yhtä köyttä, mutta Antero Luirun kanssa hän joutuu yhteistyöhön yleensä Tupun, Hupun ja Lupun suostuttelemina tai pakottamina, mutta myös muut (kuten Ankkalinnan pormestari Pösö) voivat pakottaa heidät toimimaan yhdessä. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Rodolfo Ciminon käsikirjoittamassa ja Giovan Battista Carpin piirtämässä tarinassa Paperino e le vacanze solitarie vuonna 1965. Jaana Kapula (eng. Stella Curfew) on seriffi, joka esiintyy pääosin Kari Korhosen Mummon mysteerit -sarjassa. Juuso () on Roope Ankan ahkera ja työteliäs hovimestari. Juuso on myös ehkä Neiti Näpsän ohella näkyvin Roope Ankan palveluskunnasta ja työntekijöistä. Tarkkaa aikaa, milloin Juuso ilmestyi Roopen hovimestariksi, ei tiedetä, mutta hyvin samannäköisiä hovimestareita on nähty suomalaisissa julkaisuissa jo 1970-luvulla. Klaara Kotko () on Iineksen ystävä, joka kuuluu samaan naisyhdistykseen hänen kanssaan. Klaara teki ensiesiintymisensä 1930-luvulla lyhytpiiretyssä Orphan's Benefit (Orpojen hyväksi) vuonna 1934. Tosin hyvin samannäköinen hahmo nähtiin jo aikaisemmin samana vuonna Viisas Kana Kananen -lyhytpiiretyssä, jossa Aku Ankka teki ensiesiintymisensä. Sarjakuvissa Klaara esiintyy harvemmin. Kultu Kimallus (”Glittering” Goldie O’Gilt) on Klondikessa asuva kapakkalaulaja, johon Roope rakastui lähtemättömästi kultaryntäyksen aikaan. Kumi-Kalle () on toisesta ulottuvuudesta kotoisin oleva hahmo. Kumi-Kalle tavattiin ensi kerran Topolinon lehden numerossa 1707 vuonna 1988, ja hänen ensiesiintyminensä Suomessa tapahtui Aku Ankan taskukirjan numerossa 139, Taikaviitta ja Kumi-Kalle. Kumi-Kallen kyky on muokata purukumista mitä vain: tuoleja, narua, tauluja jne. Ensimmäisessä seikkailussaan Kumi-Kalle oli rikollinen ja ryösti purukumia, mutta hän myöhemmin on parantanut tapansa ja lopettanut rikolliset toiminnat. Kumi-Kallen loi Giulio Chierchini vuonna 1988. Kuuno Kaakkuri ( ja ) on touhukas mutta huono-onninen pienyrittäjä, jonka liiketoimet ovat sieltä surkeammasta päästä. Kuuno toimii sarjakuvissa useasti yhdessä Riitta Hanhen kanssa mitä uskomattomimmissa liikeideoissa. Hänet nähtiin ensimmäisen kerran Topolino-sarjakuvalehdessä 1. helmikuuta 1961, ja Suomessa vuonna 1972 Aku Ankan taskukirjassa 11 tarinassa ”Roope-setä ja villakaivos”. Hahmon loi italialainen sarjakuvapiirtäjä Romano Scarpa. Ennen kuin hahmon suomenkieliseksi nimeksi vakiintui Kuuno Kaakkuri, oli hahmolla useita eri nimiä, kuten Nikke Näykkä ja Nikke Näyhä.