Petter (Pietari) Kumpulainen (2. helmikuuta 1817 Iisalmi – 29. helmikuuta 1880 Iisalmi)Biografia-sampo: Pietari Kumpulainen. Viitattu 11.2.2021. oli maanviljelijä ja moninkertainen valtiopäivämies.
Kumpulaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Juhana Kumpulainen ja Katariina Tervonen ja puoliso vuodesta 1844 Margareeta Partanen (k. 1899). Kumpulainen oli maanviljelijä ja kunnallismies, joka vaikutti huomattavasti Iisalmen kauppalan perustamiseen vuonna 1860, josta sittemmin vuonna 1891 perustettiin Iisalmen kaupunki. Kumpulainen jätti 1856 Suomen kenraalikuvernöörille, kreivi Fredrik Vilhelm Bergille anomuksen, jossa hän pyysi, että lisalmeen perustettaisiin pohjoisimman Savon liikenteen, liike-elämän, taloudellisen hyvinvoinnin ja henkisten pyrkimysten keskukseksi kaupunki ja tälle erotettaisiin Iisalmen pappilan maista riittävä alue sekä lisäksi perustettavaan kaupunkiin määrättäisiin perustettavaksi sekä kaupungin että ympäristön tarpeita varten apteekki ja piirilääkäri sekä myöskin postitoimisto. Kumpulainen esitti myös Pohjois-Savon liikenteelle ja kaupankäynnille tärkeän lisalmen-Kuopion vesiväylän kanavoimista ja perkaamista. Aloitteiden tuloksena Iisalmen kauppala perustettiin 1860, sille erotettiin Iisalmen pappilan maista tarpeellinen maa-alue ja Iisalmi sai 1858–1859 piirilääkärin, apteekin ja postitoimiston. Vesireitti Iisalmi–Kuopio perattiin ja kanavoitiin vuosien 1866–1880 välisenä aikana. Itseoppinut Kumpulainen osasi muun muassa ruotsia. Hän harjoitti laajaa suoviljelyä, mutta joutui 1870-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin 1860-luvun lopun katovuosien ja lainojensa takia. Tammikuun valiokuntaa Kumpulainen vastusti, koska pelkäsi, että se korvaa varsinaiset valtiopäivät. Valtiopäivillä hän oli kuitenkin itse talonpoikaissäädyssä Iisalmen tuomiokunnan edustajana 1863–1864, 1867, 1872 ja 1877–1878. Hän oli valitsijamies kaikilla kerroilla, useiden eri valiokuntien jäsen ja 1867 säädyn yksityisen valitusvaliokunnan puheenjohtaja. Hän teki useita anomuksia, joista joitakin ei ehditty käsitellä tai ne hylättiin, mutta hän vaikutti silti paljon talonpoikaissäädyssä etenkin 1860-luvulla. Vuonna 1867 hän johti Johan Kedon kanssa perustuslaillisia periaatekysymyksiä painottanutta ryhmää. Samoilla valtiopäivillä hän toisaalta joutui sanaharkkaan säädyn puhemiehen Aukusti Mäkipeskan kanssa kirkkolaista.Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, s. 1601.
Kumpulaisen hautapatsas paljastettiin Iisalmen maaseurakunnan hautausmaalla 16. elokuuta 1925. Hautapatsas valtiopäivämies P. Kumpulaiselle. Patsas paljastettiin viime sunnuntaina, Iltalehti, 19.08.1925, nro 189, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.08.2025
Lähteet
Aiheesta muualla Rahvaanmies, joka perusti kaupungin. Pohjois-Savon "kansanääni" - Petteri Kumpulainen, Seura, 17.06.1936, nro 25, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset maanviljelijät Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Vuonna 1817 syntyneet Luokka:Vuonna 1880 kuolleet