Tarhamanteli eli manteli eli mantelipuu (Prunus dulcis, aiempi luokittelu Prunus amygdalus tai Amygdalus communis) on pienikokoinen puu. Sen hedelmä on luumarja, jonka sisässä oleva siemen muistuttaa pähkinää. Mantelilla tarkoitetaan myös tätä siementä.
Lajin useimpien villimuotojen siemenet ovat karvasmanteleita ja sisältävät myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa hydrolyysissa sinihappoa.Toomey VM, Nickum EA, Flurer CL. Cyanide and amygdalin as indicators of the presence of bitter almonds in imported raw almonds. J Forensic Sci. 2012 Sep;57(5):1313-7. doi: 10.1111/j.1556-4029.2012.02138.x Viljelyyn on otettu lajikkeita, joiden siemenissä ei amygdaliinia ole, jolloin ne ovat syötäviä.
Kuvaus Manteli on pienehkö kesävihanta puu. Se kasvaa tavallisesti kolmesta kahdeksaan metriä korkeaksi. Latvus on avoin ja leveähkö. Runko on usein monihaarainen ja oksat siirottavia. Rungon kuori on yleensä harmahtavan ruskea. Manteli ei muodosta vesoja eikä piikkejä.
Lehdet ovat ruodillisia, ja lehtiasento on vuorottainen. Lehdet voivat olla muodoltaan suikeita tai soikean suikeita, tyveltään kiilamaisia tai pyöristyneitä ja kärjeltään teräviä tai lyhyen otapäisiä. Lehtilapa on tavallisesti kolmesta yhdeksään senttimetriä pitkä ja 1–2,5 senttimetriä leveä. Ruoti on yleensä 10–25 millimetriä pitkä.
Kukat kehittyvät yksittäin oksien sivuttaisiin lyhytversoihin tai kärkiversojen sivuttaisiin hankasilmuihin. Säteittäisesti symmetriset kukat ovat viisilukuisia ja rakenteeltaan maljakehäisiä, mikä tarkoittaa kukan kehälehtien ja heteiden tyvien sekä kukkaperän pään muodostavan maljamaisen kukkapohjuksen. Kukat ovat kahdesta viiteen senttimetriä leveitä. Varsinainen kukkaperä on vain kolmesta neljään millimetriä pitkä. Maljamainen kukkapohjus eli hypantio on lieriömäinen ja ulkopinnaltaan karvaton. Verholehdet ovat pitkänpyöreitä tai suikeita, tylppäkärkisiä ja laidoiltaan karvaisia. Terälehdet ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia. Niiden muoto muuntelee pitkänpyöreästä vastapuikeaan. Terälehden tyvi on kapea ja kärki tylppä- tai lanttopäinen. Kukassa on useita keskenään eripituisia heteitä. Heteiden keskellä olevan emin vartalo on heteitä pidempi. Emin sikiäin on karvainen. Kukat kehittyvät keväällä ennen lehtien puhkeamista, ja puu kukkii lehdettömänä.
Hedelmä on luumarja. Se on yleensä munan- tai luumunmuotoinen, kolmesta kuuteen senttimetriä pitkä ja kahdesta neljään leveä. Usein itsessään manteliksi kutsuttua siementä ympäröi kova endokarppi eli hedelmän ”kivi”. Endokarppia ympäröi sitkeä mesokarppi, jota peittää karvainen kuori. Mesokarppi halkeaa hedelmän kypsyttyä paljastaen endokarpin. Endokarppi on tavallisesti litistyneen soikeahko, usein epäsymmetrinen ja 2,5–4 senttimetriä pitkä. Sen muutoin sileässä pinnassa on pieniä kuoppia. Endokarpin sisältämä siemen eli ”manteli” on litistyneen munanmuotoinen. Siemenen kuori on ruskea ja sisempi endospermi vaalea.
Kasvuolosuhteet Manteli kasvaa parhaiten välimerenilmastossa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät sekä lauhkeat ja sateiset talvet. Mantelin ihannelämpötila on kasvuaikana 15 ja 30 asteen välillä. Puu vaatii vuodessa 300–600 tunnin ajan alle 7,2 asteen lämpötilan. Mantelipuu on paras istuttaa syvään ja vettä läpäisevään savimaahan, mutta se kestää myös kuivuutta ja köyhää maata. Aikaisin keväällä kukkivana manteli on hallanarka.
Ravintosisältö per 100 g Energiaa 2517 kJ/601 kcal Rasvaa 51 g josta tyydyttynyttä 4,1 g kertatyydyttymättömät rasvat 33 g monityydyttymättömät rasvat 12 g Hiilihydraattia 6,6 g josta sokereita 6,6 g (joista sakkaroosia 5,8 g) Ravintokuitu 13 g Proteiinia 24 g. Espanjassa viljelty leveä ja pyöreä gourmet-lajike marcona sisältää enemmän sokeria ja rasvaa kuin perinteinen pitkänomainen manteli.
Manteli sisältää runsaasti oksalaattia.
Siementen käyttö thumb|Manteliksi kutsuttua siementä (alarivi) suojaa kova endokarppi eli ”kivi” (ylärivi). thumb|Marcona-manteleita viljellään Espanjassa.
Mantelin kuivattu siemen sopii syötäväksi sellaisenaan. Mantelirouhetta käytetään leivonnaisissa, kokonaisia kuorittuja manteleita käytetään glögissä ja joulupuurossa. Mantelilastuja voidaan käyttää kalaruokien mausteena.
Jauhetusta mantelista ja tomusokerista valmistetaan marsipaania.
Marcona-lajikkeen mantelit ovat paljon makeampia, pehmeämpiä ja rasvaisempia kuin perinteinen manteli. Niiden säilyvyys on kuitenkin huonompi.
Manteliöljy Mantelin siemenistä voidaan valmistaa manteliöljyä sekä syötävistä manteleista että karvasmanteleista. Manteliöljy maistuu makealta ja pähkinäiseltä ja tuoksuu miedosti. Karvasmanteliöljyssä on voimakas tuoksu ja aromi.
Manteliöljy on glyseryylioleaatti, joka ei juuri liukene alkoholiin mutta liukenee helposti kloroformiin ja eetteriin.
Karvasmanteliöljyä käytetään mausteena ja manteliöljyä voidaan käyttää ruokaöljynä.
Manteliöljyä on perinteisesti käytetty hierontaöljynä, sillä sen katsotaan pehmentävän ihoa tehokkaasti.
Lähteet
Aiheesta muualla Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tarhamanteli eli manteli (Prunus dulcis) Suomen Lajitietokeskus: Tarhamanteli – Prunus dulcis Fineli: Mantelin ravintosisältö ITIS: Prunus dulcis UniProt: Taxonomy - Prunus dulcis Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Prunus dulcis United States Department of Agriculture (USDA): Prunus dulcis Useful Temperate Plants: Prunus dulcis Food Component Database (FooDB): Almond (Prunus dulcis) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus dulcis Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus dulcis (almond) Gernot Katzer's Spice Pages: Almond (Prunus dulcis) PheroBase: Plant Compounds of Prunus dulcis , the Almond
Luokka:Tuomet Luokka:Hedelmät Luokka:Pähkinät Luokka:Puut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit