pienoiskuva|Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa pienoiskuva|Saimaan ranta Joutsenossa. pienoiskuva|Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. pienoiskuva|Vedenkorkeus vuoden 1899 tulvan aikaan hakattuna kallioon Olavinlinnassa.
Saimaa (https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Saimen), josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa. Se muodostaa Vuoksen vesistön pääjärven, jonka laskujoki Vuoksi laskee Suomen puolelta Venäjällä sijaitsevaan Laatokkaan. Laatokka laskee puolestaan Nevaa myöten Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.
Lappeenrannan, Joensuun ja Mikkelin sekä näitä pienemmät Imatran, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit sijaitsevat aivan Saimaan rannalla.
Saimaan rajaus ei ole yksiselitteinen, sillä se muodostuu useasta salmien yhdistämästä järvenselästä, järvialtaasta tai järvenosasta. Sen mukaan, miten kapeat ovat niitä erottavat salmet, voidaan Saimaa jakaa yhdeksäksi, tai jopa 18, eri järveksi tai järvenosaksi. Näiden vedenpinnat ovat hieman eri korkeudella, mikä johtuu järvenosien välisistä virtauksista. Kaukaisimpien järvenosien vedenpinnat eroavat toisistaan noin 5–11 senttimetriä . Saimaa on määritelmänsä mukaan läpivirtausjärvi ja sen järvialtaiden väliset keskivirtaamat ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret.
Saimaan järvialtaat sijaitsevat alueella, joka on karkeasti mitattuna 200 kilometriä pitkä ja 100 kilometriä leveä. Sen rannat kuuluvat neljään maakuntaan, joten yhtenäinen näkemys sille mistä Saimaa alkaa ja minne se loppuu, ei ole kaikille aivan sama. Eteläisintä Saimaan osaa voisi kutsua varsinaiseksi Saimaaksi tai Etelä-Saimaaksi. Se on samalla Saimaan suurin järviosa. Järven Saimaa-identiteetti heikkenee koilliseen tai pohjoiseen edettäessä, sillä väestö kutsuu omia Saimaan rantoja erilaisilla nimillä. Maantieteellisten vaikeuksien lisäksi Saimaan hydrologiset reunaehdot ovat myös olleet epäselvät. Esimerkiksi joidenkin järvenosien väliset voimakkaat virtaukset johtavat tulkintaan, että ne ovat eri järvien välisiä virtavesiosuuksia. Myös pienet erot järvien vedenpinnankorkeuksissa johtavat samaan tulkintaan.
Edellä kerrotuista seikoista huolimatta Saimaa on kuitenkin Suomen suurin järvi ja laajimmassa muodossaan Euroopan neljänneksi suurin järvi Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen. Silloin sen pinta-ala on noin 4 300 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 14 850 kilometriä pitkä, kun mukaan otetaan 13 700 saarta. Näitä lukuja voi pitää viitteellisinä, sillä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat luvut alla esitetyssä taulukossa antavat suurempia arvoja.
Nimityksiä ja järvenosia Saimaa Saimaa-nimeä käytetään eniten järven eteläosasta ja sen käyttö järven nimenä on vähäisempää koillisessa ja pohjoisessa päin. Pohjoisosassa käytetään mieluummin järvenosan nimeä kuten esimerkiksi Orivesi ja Pyhäselkä. Eteläosassa on myös yleisempää, että Saimaalla tarkoitetaan vain eteläosan rajattua järvialuetta. Saimaan nimen käyttämisessä on laajaa epäyhtenäisyyttä, eivätkä edes paikalliset asukkaat ole päässeet keskenään sopimukseen, mitä Saimaaseen tulisi sisältyä. Toisaalta Saimaa-nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin sillä tarkoitetaan mitä tahansa Saimaan osa-aluetta.
Saimaan osien nimiä Jos Saimaan käsitetään olevan Puumalansalmesta Lappeenrantaan ja Imatralle ulottuva järvi, voidaan käyttää nimitystä Pien-Saimaa Lappeenrannasta Kyläniemeen ulottuvasta järvenosasta. Silloin Suur-Saimaa olisi Kyläniemeltä Puumalansalmelle ulottuva pohjoinen järvenosa. Toiset asukkaat ovat nimenneet Suur-Saimaaksi Kyläniemestä etelään aukeavan järvenosan ja he sanovat Pien-Saimaan sijaitsevan Taipalsaaren lounaispuolella Savitaipaleen ja Lappeenrannan lähistöllä. Suur-Saimaalla voidaan tarkoittaa myös Lappeenrannasta Imatralle ja sieltä Puumalansalmelle ulottuva suurempaa järvenaluetta. Verkkopalvelu Karttapaikka käyttää Suur-Saimaata mahdollisesti juuri näin, mutta samalla se ilmoittaa kokonaisuuden nimeksi suurilla kirjaimilla olevan Saimaa . Jos Saimaa käsitetään vieläkin suuremmaksi, saatetaan kutsua Etelä-Saimaaksi Puumalansalmesta etelään olevaa järvialuetta ja Pohjois-Saimaaksi Puumalansalmesta pohjoiseen levittäytyviä järvialueita. Myös nimeä Ylä-Saimaa voidaan käyttää, mutta sillä on tarkoitettu Savonlinnasta pohjoiseen olevia järvialueita. Vesistöaluejaossa on käytössä Ala-Saimaan alue (vesistöaluetunnus 04.11), jolla tarkoitetaan vesistöaluetta, joka rajoittuu etelässä Lappeenrantaan ja Imatraan ja pohjoisessa suurin piirtein Ristiinaan, Anttolaan ja Puumalansalmeen. Aaro Hellaakoski yritti omalta osaltaan määritellä Saimaan maantieteellisesti, mutta hänen ehdotuksestaan jäi eloon ainoastaan käsite Iso-Saimaa. Sillä tarkoitetaan koko laajaa järvialuetta Joensuusta Lappeenrantaan. Järviwiki on nimennyt saman vesistöalueen Suur-Saimaaksi. Se onkin varsin yleisesti käytetty nimitys, joskin silläkin on monia merkityksiä päinvastoin kuin Iso-Saimaalla, jolla on vain yksi merkitys. Saimaan nimistöhistoriasta on alempana lisää.
Järviwikin verkkopalvelussa, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus, Suur-Saimaa-nimiseen vesistöalueeseen (04.1) kuuluvat ainoastaan vesistöt Savonlinnasta etelään. Alueen suurin oman tilastoyksikkönsä saanut järviallas on Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), joka kuuluu Ala-Saimaan alueen (04.11) saman nimiseen lähialueeseen (04.112). Se alkaa Puumalansalmesta, ja siihen luetaan pohjoisessa Luonteri, luoteessa Louhivesi ja Yövesi, lännessä Ieselkä, idässä Käkövesi ja kaakossa Haapavesi , mutta ei kuitenkaan Ukonvettä, vaikka sen vedenpinta on samalla korkeudella muun Saimaan kanssa. Järviwikissä Suur-Saimaaksi nimettyyn suurjärveen, jota ei tule sekoittaa saman nimiseen vesistöalueeseen, luetaan edellisen Saimaan lisäksi kahdeksan muuta järveä tai järviallasta, joista viisi sijaitsee Savonlinnasta pohjoiseen. Ne ovat: Järviwikin käyttämä jako: Saimaan suuria järvenosia – pohjoisesta etelään Vesistönimi Järvinumero Pinta-ala(km²) Tilavuus(km³) Rantaviiva(km) Mihin laskee Virtaama(m³/s) . Saaria .(kpl) Kokonai-suus Lähteet Pyhäselkä 04.321.1.001 361 3,2 548 Orivesi 280 650 J Orivesi 04.311.1.001 601 5,5 1 332 Pyyvesi 320 1 558 J Pyyvesi 04.231.1.001 28 0,3 151 Enonvesi 330 126 J Enonvesi 04.221.1.001 209 1,4 1 310 Haukivesi 350 1 255 J Haukivesi 04.211.1.001 560 5,1 2 355 Pihlajavesi 490 2 929 J Puruvesi 04.181.1.001 416 3,7 924 Pihlajavesi 12 850 J S Pihlajavesi 04.121.1.001 713 8,1 3 629 Vars. Saimaa 530 4 159 J S Ukonvesi 04.151.1.001 24 0,1 163 Vars. Saimaa 10 97 J S P Vars. Saimaa 04.112.1.001 1 377 14,8 5 277 Vuoksi 594 5 484 J S P Yhteensä 4 289 42,1 15 689 594 17 108 Kokonaisuus: J = Joensuusta alaspäin, S = Savonlinnasta alaspäin, P = Puumalasta alaspäin
Järviwikissä sanotaan kuitenkin myös Suur-Saimaa, jolla tarkoitetaan Järviwikissä Joensuusta alkavaa ja Imatralle päättyvää vesistöä, yhdeksi järveksi. Näin siitäkin huolimatta, että se kertoo vedenpinnan keskikorkeuden (MW) laskevan veden virratessa Joensuusta Imatralle noin 240 kilometriä keskimäärin 11 senttimetriä. Järviwiki nimittää edellisessä taulukossa varsinaisena Saimaana esiintyvää vesistöaluetta omissa tilastoissaan Saimaaksi, mutta se ei ole vesistöviranomaisen kannanotto tämän nimivaihtoehdon puolesta. Vesistöviranomaiset korostavat monessa yhteydessä monitulkinnallisuutta ja Järviwikissä onkin painettu Saimaa-nimi eri järvenosien karttoihin. Saimaan jakaminen eri vesistöalueisiin palvelee ennen kaikkea vesistöalueen hydrologisia eikä niinkään maantieteellisiä tavoitteita. Hydrologiset tavoitteet sisältävät esimerkiksi vesistöjen tulvanhallintaa, vedenpintojen säännöstelyä ja vesistötutkimusta. Saimaan järvenosat käsitellään täällä Wikipediassa vesistöjaon mukaisissa osissa, sillä tilastolliset tiedot ovat näin eriteltyinä luotettavampia kuin niistä yhdistetyt tiedot.
Saimaan kolmijako Eräs tapa hahmottaa Saimaa on jakaa se kahden kapeikon suhteen kolmeen vesistöalueeseen. Eteläisin kapeikko on Puumalansalmi, jonka kautta virtaa kaikki Saimaan pohjoisosien vedet ja jonka rannalla sijaitsee Puumalan kirkonkylä. Pohjoisempi kapeikko sijaitsee Savonlinnassa. Sen vuolain salmi on Kyrönsalmi, jonka saaressa sijaitsee Olavinlinna. Savonlinnassa on lisäksi Laitaatsalmi ja Haapasalmi. Kolmijaon rajapaikaksi pitää esittää vielä Raikuun kanava, joka tuo Oriveden vettä Puruvedelle. Koska vesi virtaa pohjoisesta kohti etelää, esitellään Saimaan osat samassa järjestyksessä.
Pohjoinen Saimaa Saimaan pohjoisin ranta sijaitsee kolmannen Salpausselän aikaisen Jaamankankaan eteläpuolelta. Itäistä järvenosaa kutsutaan Pyhäseläksi ja sen eteläpuollella sijaitsevaa Jänisseläksi. Kumpikin järvenselkä jää Tutjunniemen ja Oravisalon itäpuolelle. Tutjunniemen länsipuolella sijaitsee Telmonselkä, joka kuuluu Oriveden järvenosaan. Oravisalon pohjoispuolella on saaria, joista suurimmat ovat Niinikkosaari ja Siikasaari. Näiden pohjoispuolella on pitkä Heposelkä. Oravisalon itäpuolella aukeaa saareton Savonselkä, joka seuraa Varpasaloa etelään ja muuttuu siellä Kuhakivenseläksi ja Samppaanseläksi. Orivesi haarautuu täällä kaakkoon työntyväksi saaristoiseksi lahdeksi, jossa sijaitsevat Mustanselkä ja Muljulanselkä. Toinen haara aukeaa lounaaseen. Siellä sijaitsee pyöreän muotoinen Paasselkä.
Paasselkä virtaa seuraavaksi Savonrannassa sijaitsevaan kapeikkoon, josta alkaa ensin kapea Pyyvesi ja Hanhivirran kapeikosta myöskin kapea Enonvesi. Enonveteen luetaan mukaan Oravin, Varkaussalon ja Ahvensalon koillispuolella sijaitsevat saaristoiset järvenosat. Niitä ovat esimerkiksi Joutenvesi, Heinävedenselkä, Pyttyvesi, Ruunavesi, Kolovesi ja Ruokovesi. Enonveden läpivirtaukset purkautuvat kolmesta kohdasta Haukiveteen: Tappuvirran, Oravin kanavan ja Haponlahden kanavan kautta.
Haukivesi alkaa pohjoisessa Varkaudesta Siitinselältä ja se jakautuu Vuoriselällä eteläiseen Haapaselkään ja kaakkoiseen Kuokanselkään. Haukivesi aukeaa leveäksi saaristoksi, jonka koillispuolella sijaitsee väljempi Äimisvesi ja saarten takana etelässä Peonselkä ja Majakkaselkä. Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Tuunaanselällä ja sen pohjoispuolella. Tuunaanselän jälkeen järvi kapenee kaakossa Pieneksi Haukivedeksi ja saavuttaa Savonlinnan Haapavedellä.
Keskinen Saimaa Keskisen Saimaa alkaa Savonlinnasta, kun Haapaveden vedet virtaavat kolmen salmen kautta Pihlajaveteen. Se on kartasta arvioituna saaristoisinta, monihaaraisinta ja pieniselkäsintä Saimaata. Sen kaakkoisranta seuraa toista Salpausselkää ja se kohtaa idässä lopulta Punkaharjun, jonka takana sijaitsee Puruvesi. Puruveden itäisin järvenselkä on aava Hummonselkä, jonka pohjoispäätä reunustaa lännessä Pihlajaniemi. Niemen länsipuolella sijaitsee Pihjalaniemenselkä, jonka pohjoispäässä oleva Raikuun kanava johtaa Paasselälle. Keskellä Puruvettä sijaitsevat Hevossalon, Vehkasalon ja Hälvän saaret. Niiden lisäksi järveä kaventaa Putkiniemi ja Rauvanniemi. Harvasaarisella lounaispuolen järvenselällä lienee Harvanselällä laajin selkä. Punkaharju katkaisee vesiyhteyden Pihlajaveteen melko tehokkaasti. Siinä on vain kaksi salmea, josta vesi purkautuu: Punkasalmi kirkonkylän lähellä ja Tuunaansalmi.
Puruvesi purkautuu Pihlajaveden Utrasselälle ja Hirvolanselälle. Myös Virtasalmi päästää vettä Moinselkää myöten länteen. Pihlajaveden itäosa on laaja mutta saaristoinen. Selkeitä järvenselkiä ovat edellisten lisäksi Särkilahdenselkä, Tetriselkä, Paatisenselkä ja Kokonselkä. Savonlinnasta katsottuna aukeaa ensimmäiseksi Pitkään Pihlajavesi, joka on itä–länsi-suuntainen selkä. Tuohiselkä ja Siikavesi ovat viimeiset selät ennen Sulkavaa, jossa Ruokoniemi kaventaa Pihlajavettä merkittävästi.