Haukilahden lukio on Espoon Otaniemessä sijaitseva noin 500 opiskelijan lukio. Lukion historia juontaa juurensa vuonna 1952 opetuksen aloittaneeseen Etelä-Espoon Yhteiskouluun, joka oli perustamishetkellään Espoon toiseksi vanhin oppikoulu. Yhteiskoulu sai lukio-oikeudet vuonna 1958. Koulu kunnallistettiin vuonna 1977, ja jatkoi toimintaansa Haukilahden koulurakennuksessa peruskoulun yläkouluna ja lukiona. Koulu ja lukio erkanivat toisistaan syksystä 2016 alkaen, kun lukio muutti Aalto-yliopiston kampukselle Espoon Otaniemeen. Haukilahden koulu on jatkanut Haukilahden alkuperäisen oppilaitosrakennuksen käyttöä.
Historia Perustaminen ja ensimmäiset vuodet pienoiskuva|vasen|Koulun Jorvaksentien puoleinen sisäänkäynti 1950-luvun lopulla. Haukilahden koulun ja lukion perustamista valmisteleva kokous pidettiin Gräsan kansakoululla (nykyinen Niittykummun koulu) 30. maaliskuuta 1949. Koulun toimintaa tukeva Etelä-Espoon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys rekisteröitiin 26. lokakuuta 1950. Suomenkielisen koulun perustamisesta kiinnostunut professori Aapeli Saarisalo myi Espoon kunnalle omistamansa kolmikerroksisen huvilan tontteineen koulua varten. Koulu sai lukioluvat 24. huhtikuuta 1952 ja aloitti toimintansa oppikouluna 1. syyskuuta 1952, jolloin koulussa oli 37 ensiluokkalaista. Kouluun sisäänkirjoittautuminen maksoi ensimmäisenä vuonna 500 markkaa ja lukukausimaksu oli 8 000 markkaa henkilöltä.Talli 2002, s. 22–25 Maksu pysyi samana alkuvuosina, mutta lukukausimaksusta annettiin alennusta saman perheen lapsille. Koulupäivät olivat ensimmäisinä vuosina maksimissaan yli kymmenen tunnin mittaisia kello 8.15–18.40.Talli 2002, s. 25–30 Kannatusyhdistys osti tontin rakennuksineen kunnalta 11 miljoonalla helmikuussa 1956. Koulurakennusta laajennettiin 1950-luvun lopulla kahteen otteeseen.
1960-luku Koululle myönnettiin lukio-oikeudet huhtikuussa 1958, ja ensimmäinen koulun oma oppilasryhmä jatkoi keskikoulusta koulun lukioon jo saman vuoden syyslukukaudella. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Haukilahden lukiosta keväällä 1961.Talli 2002, s. 48–51 Koulurakennusta laajennettiin 1960-luvulla kahteen kertaan. Toisen laajennuksen yhteydessä 1963 sen julkisivu kääntyi silloisen Jorvaksentien laajentamisen seurauksena etelään Haukilahteen päin, kun pääsisäänkäynti ja kulku kouluun siirtyivät rakennuksen eteläpuolelle rakennetulle Koulutanhualle. TVH liitti koulun samalla kaupungin vesihuoltoon.Talli 2002, s. 63–67
1970- ja 1980-luvut pienoiskuva|upright|vasen|Haukilahden koulurakennuksen käytävä. Peruskoulu alkoi Espoossa 1970-luvulla, mikä Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistyksen oli otettava huomioon. Peruskoulujärjestelmän tulo aiheutti esimerkiksi vuonna 1972 kadon koulun opettajakunnassa, kun koko oppilaitoksen toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla.Talli 2002, s. 40–42 Samana vuotena siirryttiin jo peruskoulun mukaiseen jakoon ala- ja yläasteen, vaikka koulu jatkoi toimintaansa vielä yksityisenä.Talli 2002, s. 83–87 Monien kokousten jälkeen koulun kannatusyhdistys päätti keväällä 1976 vuokrata koulun tontin Espoon kaupungille, jonka tehtäväksi tuli ylläpitää Haukilahden koulua ja lukiota. Koulutontin ja sen rakennusten ylläpito jäi kannatusyhdistyksen vastuulle. Yhdistys ryhtyi suunnittelemaan rakennusten peruskorjausta ja laajentamista, mutta sen resurssit eivät olleet riittävät rakennusprojektiin. Vuonna 1984 kaupunki ja kannatusyhdistys tekivät sopimuksen, jonka mukaisesti koulun tontti vuokrattiin kaupungille 30 vuodeksiHaukilahti - Gäddvik: 86-89 80 000 markan vuosihintaan, joka oli sidottu elinkustannusindeksiin.Talli 2002, s. 36–38
1990-luvulta nykypäivään pienoiskuva|Viidennessä rakennusvaiheessa 1990-luvulla rakennettu siipi, jossa olivat koulun auditorio ja ruokala Espoon kaupunki aloitti 1988 koulurakennuksen laajentamisen ja saneerauksen, ja 1990 valmistuneeseen siipeen tulivat muun muassa uusi ruokala ja auditorio. 1990-luvulla lukio siirtyi muiden Suomen julkisten lukioiden tapaan luokattomaan lukio-opetukseen. Koulun tilat ovat 2000-luvulle tultaessa jääneet ahtaiksi, mikä on tuntunut etenkin peruskoulun puolella, jossa oppilaita on ollut noin sata liikaa tiloihin nähden. 1990-luvun laman aikana rakennettu auditorio oli jo valmistuessaan liian pieni.
Tilakeskuksen vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Espoossa on 33 koulua, jotka vaativat perusteellista korjausta ja 15–20 koulua, joita uhkaa sulkeminen, ellei niitä korjata viiden vuoden aikana. Näistä kiireellisenä kohteena mainitaan viiden muun ohessa Haukilahden koulun ja lukion rakennus. Sisäilman puhtauteen liittyvät ongelmat ovat ainakin osasyy kaikissa listatuissa tulevissa koulukorjauksissa. Tilakeskuksen investointiesityksessä vuosille 2015–2019 Haukilahden koulu ja lukio mainittiin peruskorjattavien ja laajennettavien kohteiden listalla. Tilakeskuksen esitys ei määrittänyt kohteelle valmistumistavoitetta, mutta sivistystoimi esitti tavoitteeksi vuotta 2019. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossa Tilakeskus-liikelaitoksen investointiesityksestä Haukilahden koulun ja lukion peruskorjaus nähtiin kiireisimpänä peruskorjauskohteena Tapiolan alueella, jonka korjaamista suunniteltiin aloitettavaksi Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen jälkeen. Haukilahden oppilaitosrakennusta esitettiin lausunnossa myös laajennettavaksi peruskorjauksen yhteydessä.
Lukio siirtyi syksystä 2016 alkaen Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle ennen Haukilahden oppilaitosrakennuksen kunnostus- ja laajennustöiden aloittamista. Koulun päärakennus siirtyi entiseen VTT:n graafisen laboratorion ja paino-osaston sekä TKK:n graafisen tekniikan rakennukseen osoitteessa Tekniikantie 3. VTT:n offsetpaino toimi rakennuksessa vuosina 1973-1997Rakennushallitus: Rakennushallinnon kertomus vuodelta 1973: Talonrakennustyöt sarake A. Valmistuneet rakennukset; Kauppa- ja teollisuusministeriö; VTT:n graafinen laboratorio ja paino-osasto, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1974, ISSN: 0358-691X Viitattu 21. lokakuuta 2024Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen henkilöstö- ja tiedotuslehti VTT Tapahtumia 3/1979 (9. vuosikerta N:o 3, 12.2.1979): VTT:n offsetpaino, kansikuva ja s. 5-7, VTT Hallintotoimisto, Espoo 1979, ISSN: 0355-3876 Viitattu 21. lokakuuta 2024VTT Tietopalvelun asiakaslehti 2/1995 s.11 . Tämän lisäksi koulun oli tarkoitus käyttää muun muassa fysiikan-, kemian- ja taiteen laitosten tiloja sekä Otahallia opetukseen. Haukilahden koulu on jatkanut Haukilahden alkuperäisen oppilaitosrakennuksen käyttöä. Rakennuksen peruskorjaus alkoi syskyllä 2017, minkä seurauksena koulu toimi väistötiloissa Kilossa syksyyn 2019, jolloin se pääsi palaamaan peruskorjattuun rakennukseen. Projektin kokonaiskustannukset olivat noin 8,9 miljoonaa euroa. Muuton jälkeen lukion yhteisöllisyyttä ryhdyttiin parantamaan esimerkiksi järjestämällä yhteisiä lautapelipäiviä. Lisäksi oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia, kuten norsujalkapallopelejä.
Haukilahden koulurakennuksen rakennusvaiheet Koulurakennusta on laajennettu viiteen otteeseen vuosina 1956–1990.Talli 2002, s. 51–68
I rakennusvaihe: 1. huhtikuuta 1957 – 1. syyskuuta 1957 II rakennusvaihe: 2. toukokuuta 1958 – 27. helmikuuta 1959 III rakennusvaihe: 30. toukokuuta 1961 – 15. lokakuuta 1961 IV rakennusvaihe: 19. heinäkuuta 1965 – 29. huhtikuuta 1966 V rakennusvaihe: 1. elokuuta 1988 – 19. lokakuuta 1990
Opetus Lukukaudelle 2016–2017 Haukilahden lukiossa oli 108 aloituspaikkaa, joista 15 urheilulinjalla. Lukion kielivalikoimaan ovat kuuluneet englanti (A), ruotsi (A, B1), saksa (A, B2/B3), ranska (B2/B3) ja espanja (B3).Opinto-opas 2015–2016, s. 19–23
Lukiossa on toiminut vuodesta 1994 lähtien urheilulinja, jonka painopistelajeja ovat golf, jalkapallo, jääkiekko ja voimistelu. (archive.org) (archive.org) Lukukaudella 2014–2015 Haukilahden lukiossa opiskeli noin vajaa sata valmennusurheilijaa, joista osa on Suomen Olympiakomitean tuen piirissä. Näiden lisäksi lukiossa opiskeli 40 maajoukkue- ja kansainvälisen tason urheilijaa sekä 51 SM-tason urheilijaa; 14 urheilijaa harrasti muita kuin neljää painopistelajia. Lukio tekee muiden kuin neljän painopistelajin harjoittelutoiminnassa yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen, kuten Tapiolan Hongan, Westend Indiansin, ETK:n ja EsTT:n kanssa. Muut kuin urheilulinjalla opiskelevat opiskelijat voivat anoa kolmeen eri tasoon jaettua urheilustatusta, joka oikeuttaa joustavampiin opiskelukäytänteihin.Opinto-opas 2015–2016, s. 15–17
Haukilahden lukion psykologian ja uskonnon lehtori Pia Kuntanen valittiin Vuoden psykologian opettajaksi vuonna 2018. Kuntanen on myös ollut mukana valmistelemassa Aalto yliopiston teknillisen psykologian koulutusohjelmaa toisen asteen näkökulmasta.
Lukion rehtori Pekka Piri palkittiin Espoon kannustuspalkinnolla vuoden kasvattajana elokuussa 2024. Pirin kuvailtiin olevan ”työstään innostuva ja hänen opiskelijoiden hyvinvointia tavoitteleva lähestymistapansa toteuttaa espoolaisen kasvatuksen positiivista näkökulmaa”. Piri on sotilasarvoltaan alikersantti ja Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsen.
Rehtori Piri kommentoi muuttoa Otaniemeen mm. ”Kuka tietää, missä olemme 5-10 vuoden päästä, mutta itse haluan kehittää konseptia aina vain paremmaksi” ja korosti yhteisöllistä suunnittelua ”Tilojen suunnittelussa ovat olleet mukana niin opettajat kuin oppilaatkin”. Piri pitää opiskelijan tärkeimpänä työvälineenä tablettia.
Sijoittuminen vertailuissa Keskiarvoraja 2000–2017 Vuosi KA-raja(lukio) Pisteraja(urheilulinja) Aloitus-paikat 2000–2001 8,30 2001–2002 8,27 2002–2003 8,00 2003–2004 8,20 2004–2005 8,10 14,58 2005–2006 8,30 13,67 2006–2007 8,10 2007–2008 8,08 2008–2009 8,33 14,15 2009–2010 8,17 12,27 2010–2011 8,33 16,92 2011–2012 8,42 17,08 111 2012–2013 8,50 17,08 111 2013–2014 8,36 16,85 111 2014–2015 8,25 16,80 108 2015–2016 8,25 17,23 107 2016–2017 8,58 14,57 110 Lukioon pääsyn keskiarvoraja oli vuoden 2014 yhteishaussa 8,25. Lukio sijoittui keväällä 2013 STT:n lukiovertailussa sijalle 143 ja keväällä 2014 sijalle 212. Helsingin Sanomien kevään 2014 lukiovertailussa Haukilahti sijoittui sijalle 47. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT teki vuosina 2002–2013 tutkimuksen, jossa arvioitiin lukioiden laatua. Tutkimuksen mukaan julkisuudessa esitetyt erilaiset lukiovertailut ovat harhaanjohtavia eikä lukioita voida luotettavasti asettaa paremmuusjärjestykseen niiden laadun perusteella.
Säätiö ja entinen kannatusyhdistys Koulun toimintaa tukenut entinen kannatusyhdistys, Etelä-Espoon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys r.y. perustettiin 1950 yksityistä Etelä-Espoon Yhteiskoulua varten. Yhdistys rakensi suuren osan koulun kiinteistöstä ja omisti vuoteen 2014 tontin, jolle koulu on rakennettu. Yhdistys vuokrasi koulurakennusta Espoon kaupungille ja pystyi tukemaan vuokratuloista koulun opetusta ja opiskelua vuosittain noin 16 000 eurolla. Yhdistys rahoittanut koulun kansallisiin merkkipäiviin liittyviä tapahtumia, kansainvälisiä projekteja, teemapäiviä, koulukiinteistön kunnostusta ja jakoi vuosittain stipendejä. (archive.org)
Kannatusyhdistyksen omistama maa-alue myytiin Espoon kaupungille vuonna 2014. Yhdistyksen toimintaa jatkamaan perustettiin Etelä-Espoon Yhteiskoulun Säätiö, joka aloitti toimintansa alkuvuodesta 2016. Säätiön tehtäviksi muotoutuivat edeltäjänsä tapaan opiskelun ja opetustoiminnan tukeminen yläkoulussa ja lukiossa. Lukion osalta säätiö tukee opiskelijoita, opintomatkoja, sekä jakaa vuosittain stipendejä. Säätiön tehtäviin kuuluivat myös kouluun liittyvä julkaisutoiminta, sekä erilainen viranomaisyhteistyö koulun ja lukion toimintaedellytysten parantamiseksi.
Rehtorit
Etelä-Espoon Yhteiskoulu Leo Apo 1952–1954 Aarne Sipilä 1954–1972 Annikki Rimminen 1972–1977
Haukilahden lukio Eila Bender 1977–1989 Kaarina Jaakkola 1989–? Pekka Piri 2006–
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Haukilahden lukion verkkosivut Haukilahden lukio Espoon kaupungin sivuilla Haukilahden koulu Espoon kaupungin sivuilla
Luokka:Espoon lukiot Luokka:Otaniemi