Polttokenttäkalmisto tai tasaisen maan polttokalmisto on Suomesta ja Virosta tavattava rautakautinen hautaustyyppi.Sepänmaa, Timo: Hautaus esihistoriallisella ajalla , viitattu 12.9.2013. Polttokenttäkalmistot olivat Virossa käytössä 300-luvulta 1200-luvulle. Tvauri 2012, s. 258 Suomessa hautastapa on ollut käytössä nuoremmalta roomalaisajalta ristiretkiajalleKalmistopiiri: Polttokenttäkalmistojen tulkintamahdollisuuksia, viitattu 12.9.2013., mutta se yleistyi erityisesti 600–700-luvulla, niin sanottuna merovingiaikana. Kalmistossa tuhkatut vainajien ja hauta-antimien jäännökset on ripoteltu luonnollisten kivien väliin sekaisin muiden hautausten kanssa.Huurre 2004, s.132 Kiviä on myös saatettu kasata hautausten päälle.
Virossa polttokenttäkalmistoja muistuttavat hyvin läheisesti samanaikaiset hautaröykkiöt, jotka koostuvat epäsäännöllisen kokoisista yhteen kerrokseen kasatuista kivistä. Hautausmuoto on Itämeren piirissä tyypillinen nimenomaan Suomessa, missä se esiintyy pääasiallisena hautausmuotona koko myöhäisrautakauden.Edgren & Törnblom 1992, s.196 Yhteistä polttokenttäkalmistoissa on, etteivät ne juuri näy maan pinnalle. Ne kätkevät myös useiden vainajien toisiinsa sekoittuneita jäännöksiä, ja niitä onkin pidetty ennen kaikkea sukuhautoina. Sekä Virossa että Suomessa polttokenttäkalmistoista löytyy toisinaan myös palamatonta ihmisluuta. Virossa on tulkittu, että polttokenttäkalmistojen kiveykset voisivat yksinkertaisesti olla jälkiä hautarovioista, jotka kokeellisen arkeologian perusteella palavat paremmin ollessaan kivipohjalla.Tvauri 2012, s. 261 viitteineen Näin ollen polttokenttäkalmistokiveykset olisivat seurausta hyvin pitkään jatkuneesta hautausperinteestä.
Tunnettuja polttokenttäkalmistoja ovat esimerkiksi Laitilan Kodjalan Vainionmäki, Kaarinan Ristimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voiman kalmistoMuseoviraston hankerekisteri: Imatran voiman kaivaus , viitattu 12.9.2013..
Kuvia
Katso myös Hautakumpu Röykkiöhauta Polttovenehautaus
Lähteet
Viitteet
Luokka:Muinaishaudat Luokka:Muinaisjäännökset Luokka:Suomalaisen muinaisuskon pyhät paikat