Ectopsocus briggsi on jäytiäisiin kuuluva pieni hyönteinen. Suomen eliölajiston uhanalaisarvioinnissa vuodelta 2010 se on luokiteltu puutteellisesti tunnetuksi (DD)Juhani Kanervo & Guy Söderman 2010. Jäytiäiset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 423–425.

Koko ja ulkonäkö Laji on vaalean punaruskea pieni hyönteinen, jonka takaruumis on vaaleankeltainen ja leveähköjen punaruskeiden poikkiraitojen kirjoma. Molemmilla sukupuolilla on täysin kehittyneet siivet ja etusiiven pituus vaihtelee 1,8–2,4 mm. Siivet ovat lepoasennossa lähes vaakatasossa takaruumiin päällä. Etusiivet ovat lasinkirkkaat ja kohdissa, joissa siipisuonet päättyvät siiven reunaan sekä siiven keskiosan siipisuonten risteyksessä, on pieni tumma varjostuma. Muutamissa etusiiven siipisuonissa on tummia karvoja eikä siiven takareunan areola postica rajoitu erilliseksi alueekseen. Takasiivet ovat kirkkaan läpinäkyvät. Verkkosilmät ovat muun pään tapaan vaalean punertavanruskeat, mutta niiden keskiosassa on tumma laikku. Koiraan tuntosarvet ovat suunnilleen etusiiven pituiset, naaraalla hieman lyhyemmät. Naaraalla takaruumiin kärjen alapinnan subgenitaalilevyn kärjessä olevat ulokkeet ovat lyhytkarvaiset ja taipuvat sisäänpäin. Koiraalla takaruumiin kärjen yläpinnalla cluniumiksi kutsutun levyn takareunassa on leveä, pitkistä tummista karvoista muodostuva kampa ja sitä edeltävän levyn etureunassa lyhyempi, lähes pystyasennossa olevista karvoista muodostuva kampa. s. 118–119 sekä 121National Barkfly Recording Scheme (Britain and Ireland)

Levinneisyys Laji on ilmeisesti levinneisyydeltään kosmopoliittinen ja saattaa olla tuontikasvien mukana leviämässä vähitellen myös Pohjoismaihin. Suomesta se on tavattu toistaiseksi vain Uudeltamaalta.Atlas of the Psocoptera of Finland / Suomen jäytiäisatlas / Atlas över Finlands stövsländor 2011

Elinympäristö ja elintavat Lajia on tavattu ainakin erilaisilta kuivilta ja kuihtuneilta puilta sekä pensailta ja sillä lienee kesän aikana kahdesta kolmeen sukupolvea. Naaras laskee munat noin kymmenen munan ryhmiksi ja peittää ne erittämällään silkillä.

Lähteet

Aiheesta muualla BugGuide.net Psocodea Species File Fauna Europaea

Luokka:Jäytiäiset