pienoiskuva|upright=0.82|Theokritos. Theokritos (, ; s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen bukolisen eli paimenrunouden perustaja ja pääedustaja.
Elämä
Theokritoksen elämästä tiedetään vain vähän eikä hänen tarkkoja elinvuosiaankaan tunneta. Hän vaikuttaa kirjoittaneen varhaisimmat runonsa joskus vuosien 275 ja 270 eaa. välillä, sillä runoissa on viittauksia Syrakusan hallitsijaan Hieroniin ja Egyptin kuninkaaseen Ptolemaios II Filadelfokseen. Theokritoksen katsotaan yleensä syntyneen Syrakusassa, mihin myös hänen runonsa viittaavat, mutta jotkut ovat pitäneet hänen kotipaikkanaan Kosin saarta. Kosilla hän joka tapauksessa asui myöhemmin, samoin kuin Aleksandriassa.Tyni, Marianna: Johdanto. Teoksessa Theokritos 1975, s. 7–12.
Runoudessa Theokritoksen opettajana on toiminut Kallimakhos. Tämän lisäksi Theokritos on saanut runouteensa vaikutteita Filetaalta ja Apollonios Rhodoslaiselta. Runoilijana Theokritos on toiminut selvästi ainakin Aleksandriassa lähellä Ptolemaiosten hovia. Hän ei ilmeisesti julkaissut koskaan itse kokoelmaa runoistaan.
Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina.
Teokset Idyllit
Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on paimenidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät monenlaisia muita aiheita. Yleinen aihe on rakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia pienoiseepoksia (epyllion) sekä ylistysrunoja hallitsijoille. Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti lähinnä lyhyttä runoa. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Osaa runoista pidetään epäperäisinä.
Theokritoksen idyllit tunnetaan numeroilla ja seuraavilla nimillä (suomennoksessa käytetty nimi on ensimmäisenä; kreikankielisen nimen suora käännös viimeisenä, mikäli se poikkeaa ensin mainitusta; yleisesti epäperäisinä pidetyt idyllit on merkitty tähdellä):
Paimenlaulu (, Thyrsis ē ōdē, "Thyrsis eli laulu") Taiantekijät (, Farmakeutriai) Serenadi (, Kōmos) Paimenet (, Nomeis Battos kai Korydōn, "Paimenet Battos ja Korydon") Vuohia ja lampaita (, Boukoliastai Komatas kai Lakōn, "Paimenrunoilijat Komatas ja Lakon") Paimenpojat I (, Boukoliastai Dafnis kai Damoitas, "Paimenrunoilijat Dafnis ja Damoitas") Elojuhla (, Thalysia) Paimenpojat II (, Boukoliastai Dafnis kai Menalkas A, "Paimenrunoilijat Dafnis ja Menalkas I") Paimenpojat III (, Boukoliastai Dafnis kai Menalkas B, "Paimenrunoilijat Dafnis ja Menalkas II") Elonleikkaajat (, Ergatinai ē theristai, "Peltomiehet eli elonleikkaajat") Kyklooppi (, Kyklōps) Rakastettu (, Aitēs) Hylas (, Hylas) Naapurin poika (, Kyniskas Erōs ē Thyōnikhos, "Kyniskan rakkaus eli Thyonikhos") Syrakuusattaret (, Syrakousiai ē Adōniazousai, "Syrakuusalaiset naiset eli Adonis-juhlan viettäjät") Runottaret (, Kharites ē Hierōn, "Runottaret eli Hieron") Ptolemaioksen ylistys (, Enkōmion eis Ptolemaion) Helenan häälaulu (, Helenēs epithalamios) Hunajavaras (, Kēriokleptēs) * Maalaismoukka (, Boukoliskos) * Kalastajat (, Halieis) * Kastor ja Polydeukes (, Dioskouroi) Rakastaja (, Erastēs) * Pikku Herakles (, Hērakliskos) Herakles leijonantappaja (, Hēraklēs leontofonos) * Bakkantit (, Lēnai ē bakkhai) Metsässä (, Oaristys, "Tutunomainen keskustelu") Värttinä (, Hēlakatē) Rakkausruno I (, Eidyllion erōntos, "Rakkausidylli") Rakkausruno II (, Paidika, "Lapsekas")
Epigrammit
Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä.
Vaikutus
Theokritoksen runous ja erityisesti paimenrunous sai useita seuraajia kreikkalaisessa maailmassa. Tunnetuimpia seuraajia ovat Moskhos ja Bion. Roomalainen yleisö sai tutustua Theokritokseen Artemidoroksen ja Theonin koostamien kokoelmien välityksellä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin perustajana. Theokritoksen vaikutus jatkui uudella ajalla kun hänen runoutensa löydettiin uudelleen.
Lähteet
Kirjallisuutta
Suomennokset
Theokritos: Syrakuusalaiset naiset. Teoksessa
Muita käännöksiä ja muuta kirjallisuutta Theocritus, Bion and Moschus: Rendered into English Prose with an Introductory Essay by Andrew Lang. London, 1980.
Aiheesta muualla
Teoksia Vapaasti ladattavia Theokritoksen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta Theocritus: Eidyllia (). Perseus. Theocritus: Epigrammata (). Perseus.
Luokka:Antiikin kreikkalaiset bukoliset runoilijat Luokka:Antiikin kreikkalaiset epigrammirunoilijat