Imukarpit (Catostomidae) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean veden kalaheimo. Se muodostaa yksinään myös imukarppikalojen alalahkon (Catostomoidei). Imukarppien levinneisyysaluetta ovat Pohjois- ja Väli-Amerikka sekä itäinen Aasia.
Monimuotoisuus ja rakenne Imukarppien heimossa erotetaan neljä alaheimoa, 13 sukua ja 79 lajia. Varhaisimmat imukarppien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle.
Suurimmat imukarppilajit voivat saavuttaa 1 metrin pituuden, mutta suurin osa jää alle 60 cm pitkiksi. Selkäevä alkaa ennen vatsaevää. Peräevä on aikuisilla koirailla pidempi kuin naarailla. Tyypillisesti imukarpeilla on paksut huulet, joilla ne tarttuvat kiviin voimakkaasti virtaavissa joissa ja puroissa.
Imukarpit ovat tetraploidisia eli niillä kromosomisto on nelinkertainen.
Levinneisyys ja elintavat Useimmat imukarppilajit elävät Pohjois- ja Väli-Amerikassa Kanadasta Guatemalaan ulottuvalla alueella. Sulkaimukarppi (Caprioides cyprinus) elää Siperian itäosissa ja kiinanimukarppi (Myxocyprinus asiaticus) Kiinassa.
Imukarpit ovat makena veden kaloja ja ne elävät erityisesti kirkkaissa ja nopeasti virtaavissa joissa ja puroissa. Ne elävät lähellä pohjaa, ja niiden ravinto koostuu kasvi- ja eläinplanktonista, kaloista, madoista ja pienistä äyriäisitä. Kutuaika on keväällä. Imukarpit ovat suosittuja urheilukalastuskohteita ja niitä voidaan käyttää myös ruokakaloina.
Suomen aluevesiltä on tavattu kalanviljelyslaitoksilta karanneita imukarppeja (Catostomus catostomus)
Lähteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit