MAFUN (, ) on vuonna 1990 perustettu suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisojärjestöjen kattojärjestö, joka hallinnoi yhteistyötä näiden kansojen nuorten sekä järjestöjen välillä sekä edustaa kyseisiä kansoja ja järjestöjä kansainvälisissä foorumeissa, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa.
Liiton jäseninä on kansalaisjärjestöjä eri suomalais-ugrilaisilta alueilta, ja liiton hallitus koostui yhdestä jäsenjärjestön edustajasta kultakin alueelta. Liiton tärkeimpiin hankkeisiin kuului Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki -hanke. Liiton hallituksen jäsenet valittiin kerran kahdessa vuodessa pidettävässä kongressissa.
Historia Liitto syntyi Neuvostoliiton loppuaikoina, kun Venäjän vähemmistökansoille annettiin lupa järjestäytymiseen. Tuolloin myös suomalaisten sukukansoille perustettiin omia nuorisojärjestöjä, joiden oli välttämätöntä tehdä yhteistyötä. Vuoden 1990 kesällä Joškar-Olassa pidettiin ensimmäinen Suomalais-ugrilainen nuorisokokous, jonka lopputuloksena MAFUN syntyi.
Vuonna 1997 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti hakea MAFUN:n jäsenyyttä.
Toiminta MAFUN on järjestänyt monenlaisia tapahtumia, kuten festivaaleja, lastenleirejä, näyttelyitä ja retkiä. Käytännössä se on koonnut eri järjestöjä yhteen, kun yksi sen jäsenjärjestöistä on järjestänyt jonkin tapahtuman. Itse liiton toiminta koostuu neuvoston kokouksista. MAFUN julkaisi kesästä 1999 alkaen kaksi kertaa kuukaudessa ilmestynyttä Kudo-Kodu -lehteä, joka tunnettin myös nimellä Kudo+Kodu. Välillä järjestö on joutunut Venäjän valtapolitiikan välineeksi. Kuitenkin vuoden 2000 joukukuun kongressissa Helsingissä päätettiin, että liiton toiminta pitää uudistaa täysin, jotta sen toiminta olisi itsenäistä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta on tukenut Kudo+Kodu-lehden julkaisemista rahallisesti.
Suomessa MAFUN:n suomalaiset jäsenjärjestöt perustivat vuonna 1999 Suomen sukukansayhdistysten liiton, eli Susu ry:n, hallinnoimaan MAFUN:n toimintaa Suomessa. Sen jäseniä olivat vuonna 2001 A. J. Sjögrenin seura, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kalevalaisten naisten liitto, Suomen Maan ystävät, Suomen saamelaisnuoret, Tuglas-seura ja Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta ry. Vuonna 2003 sillä olivat samat suomalaisjäsenet Kalevalaisten naisten liittoa ja Tuglas-seuraa lukuun ottamatta.
Kongressit
2000 – Helsinki, Suomi 2011 – Saransk, Mordva, Venäjä 2013 – Helsinki, Suomi 2015 – Tartto, Viro 2017 – Iževsk, Udmurtia, Venäjä
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki thumb|Presidentti Toomas Hendrik Ilves Obinitsassa, Virossa, kulttuuripääkaupungin tilaisuudessa vuonna 2016. Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki oli alun perin MAFUN:n hallinnoima hanke, jolla suomalais-ugrilaisia alueita pyritään tuomaan enemmän kansainväliseen tietouteen ja elävöittämään suomalais-ugrilaisten alueiden maaseutua. Joka vuosi valitaan paikkakunta joltain suomalais-ugrilaiselta alueelta, joka saa käyttää nimikettä suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki vuoden ajan. Valintaan on osallistunut Suomesta Sukukansojen ystävät ry. Nykyään valintaa hallinnoi virolainen Uralic Keskus yhdessä Sukukansojen ystävien kanssa. Vuodelle 2024 pääkaupunkia ei valittu, mutta yhdistykset järjestivät pääkaupunkihankkeen 10-vuotisjuhlaseminaarin Kuhmossa Juminkeossa ja julkistivat vuoden 2025 pääkaupungin.
Valitut kylät ja kaupungit: 2014, Staryje Bygi, Udmurtia 2015, Obinitsa, Setomaan kunta, Setumaa 2016, Veszprém ja Iszkaszentgyörgy yhdessä, Unkari 2017, Vuokkiniemi, Karjalan tasavalta 2019, Untšo, Marin tasavalta 2020, Miškan, Baškortostanin tasavalta (Baškiria) 2021, Abja-Paluoja, Mulgin kunta, Mulgimaan kulttuurishistoriallinen alue 2022, Bayterek, Udmurtia 2023, Kuhmo, Suomi 2025, Narva, Viro Lähteet
Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Nuorisojärjestöt Luokka:Suomalais-ugrilaiset sukukansajärjestöt