Vuorirevonpapu (Thermopsis montana) on monivuotinen, hernekasveihin kuuluva ruoho, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|Vuorirevonpavun kukkia.
Vuorirevonpapu kasvaa 40:stä 80:een senttimetriä korkeaksi. Kierteisesti olevat lehdet ovat kolmisormisia ja lehtien korvakkeet isoja ja lehdykkämäisiä. Lehdykät ovat 3–8 cm pitkiä, alta karvaisia ja vaihtelevat muodoltaan vastapuikeasta suikeaan. Vuorirevonpavun kukinto on harsu latvaterttu. Kaksineuvoisten kukkien verhiö on viisilehtinen ja kellomainen. Teriö on hernekasvien tapaan muodoltaan vastakohtainen ja perhomainen: ylinnä on purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Väriltään teriö on keltainen ja kooltaan 20–24 mm pitkä. Suomessa laji kukkii heinäkuussa. Hedelmä on uloskaartuva, karvainen ja monisiemeninen palko.Retkeilykasvio 1998, s. 271–272.
Ulkonäöltään laji muistuttaa jossain määrin lupiineja, mihin myös viittaa lajin nimi esimerkiksi ruotsiksi (lupinväppling) ja englanniksi (False Lupin).Den virtuella floran: Lupinväppling (Thermopsis montana) Viitattu 1.12.2012.
Levinneisyys Vuorirevonpapu kasvaa alkuperäisenä lajina Pohjois-Amerikassa.Retkeilykasvio 1998, s. 272. Laji on villiintynyt luontoon muun muassa Euroopassa. Suomessa vuorirevonpapua voi tavata satunnaisesti eri puolilta maata Keski-Lappia myöten.Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Vuorirevonpavun levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.
Elinympäristö Suomessa vuorirevonpapua tavataan luonnosta asutuksen läheisyydestä viljelyjäänteenä tai karkulaisena. Villiintyneenä lajia kasvaa esimerkiksi joutomailla ja tienvarsilla.
Käyttö Vuorirevonpapua viljellään sekä puutarhojen koristekasvina että pelloilla typpikasvina.
Kasvin lääkinnällinen käyttö liittyy sen sisältämiin myrkyllisiin kinolitsidiinialkaloideihin (kuten sytisiini, anagryriini ja termopsiini).
Vuorirevonpavun kaikki osat ovat myrkyllisiä ihmisille ja eläimille. Sitä tulee käsitellä varoen.
Vuorirevonpapu (Thermopsis montana, tunnettu myös nimellä vuorivaleriana tai false lupin) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva hernekasvi, jota on käytetty pitkään koristekasvina ja rohtona. Sitä on viljelty Suomessa ja se on levinnyt myös villiintyneenä luontoon.Kasvin lääkinnällinen käyttö liittyy sen sisältämiin myrkyllisiin kinolitsidiinialkaloideihin (kuten sytisiini, anagryriini ja termopsiini). Vuorirevonpavun kaikki osat ovat myrkyllisiä ihmisille ja eläimille. Sitä tulee käsitellä varoen. Perinteiset käyttötavat ja rohdosvaikutukset:
Hengitystiet: Kasvin lehtiä ja juuria on käytetty perinteisesti yskänlääkkeenä ja limaa irrottavana rohtona. Sen tehoa hengitystieoireisiin pidetään voimakkaana.
Kipujen lievitys: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat ovat polttaneet kasvia ja hengittäneet sen savua päänsäryn lievittämiseksi.
Kansanlääkintä: Sitä on käytetty myös vatsavaivojen hoitoon ja "hevoslääkkeenä".
Vuorirevonpavun teho perustuu samoihin alkaloideihin (kuten sytisiiniin) kuin joihinkin muihin revonpapuihin (esim. idänrevonpapu Thermopsis lanceolata). Sytisiini on nikotiinireseptoreihin vaikuttava aine, jota on hyödynnetty tieteellisesti myös tupakasta vieroituksessa.
Turvallisuus ja myrkyllisyys:
Kasvi on myrkyllistä nautakarjalle, lampaille ja hevosille, ja se voi aiheuttaa eläimille vakavia hermosto- ja lihasoireita. Ihmisellä myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, huimaus ja vatsakipu.
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Vuorirevonpavun (Thermopsis montana) levinneisyys Suomessa. Puutarha.net: Vuorirevonpapu (Thermopsis montana) ITIS: Thermopsis montana United States Department of Agriculture (USDA): Thermopsis montana
Luokka:Hernekasvit