Hakasvirnayökkönen (Lygephila pastinum) on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, keskikokoinen yöperhoslaji. Se on sukunsa kolmesta Suomessa tavattavasta lajista selvästi yleisin.
Koko ja ulkonäkö pienoiskuva|Toukka Keskikokoinen mutta hentorakenteinen, vaalean ruskeanharmaa yökkönen. Etusiivet ovat melko tasaväriset, ulkoreunastaan tummemman ruskeat. Siipisuonet eivät erotu. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat ruskeat ja himmeät. Sekä munuaistäplä että rengastäplä ovat pienet, yksivärisen suklaanruskeat ja munuaistäplän sisänurkan vierellä on yhdestä kahteen pientä suklaanruskeaa pistettä. Rengastäplä saattaa olla surkastunut pistemäiseksi. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, ulospäin hieman tummenevat. Keskiruumis on heti pään takaa silmiinpistävän tumman suklaanruskea. Siipiväli 35–44 mm.Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297- s. 231
Lajin voi sekoittaa lähinnä kahteen harvinaisempaan virnayökköslajiin. Niiden etusiipien siipisuonet erottuvat kuitenkin selvästi ja munuaistäplä on jakaantunut useampaan osaan.
Levinneisyys ja lentoaika Laji elää Euroopasta Japaniin saakka ulottuvalla alueella.http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/pastinum.html Suomessa levinneisyys rajoittuu Vaasa-Lieksa-linjan eteläpuolelle.Perhoswiki Keski-Euroopassa lajilla on kaksi sukupolvea, mutta pohjoisessa vain yksi. Lento Suomessa alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu elokuun alkuun.
Elinympäristö ja elintavat Hakasvirnayökkönen viihtyy etenkin kosteilla niityillä, tienpientareilla ja metsien reunuksilla. Se on lajina varsin yleinen. Perhoset lentävät hämärän tullen ja tulevat hyvin valolle ja melko hyvin syötille. Toukka on yöaktiivinen ja oleskelee lehtien alapinnoilla ja talvehtii. Täysikasvuisena se koteloituu löyhän kotelokopan sisään maahan.
Ravintokasvi Toukka syö hiirenvirnaa (Vicia cracca).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ritariyökköset