Porin Ässät on nykyinen jääkiekkoseura, jonka ohjelmassa oli myös jalkapallo vuosina 1967–1981.

Historia

Seuran perustaminen vasen|pienoiskuva|Keijo Mannermaa, Rauli Virtanen ja Vilho Santala ihastelemassa Vesa Antikaisen suunnittelemaa Porin Ässien logoa vuonna 1967.

Ässät syntyi vuonna 1967 kun kaksi porilaista seuraa, Porin Karhut ja RU-38 yhdistyivät. Koska Rosenlew oli luopumassa tehtaan urheiluseurasta, Karhujen leiristä ehdotettiin RU-38:n sulauttamista Karhuihin. Rosenlew kielsi sen jyrkästi ja vaati seuran nimeämistä uudelleen. Kun yhteisymmärrykseen lopulta päästiin, Rosenlew otti hoitaakseen ison osan Karhujen veloista ja lupasi tukea uutta seuraa taloudellisesti alkuvuodet. Uuden seuran nimeksi tuli Porin Ässät. Seuran synty julkistettiin kesäkuun lopulla 1967. Nimen seuralle antoi Vilho Santala, joka toimi neuvottelijana seurojen yhdistämisessä ja joka valittiin Ässien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Seuran patalogon suunnitteli Vesa Antikainen. Seuran väriksi valittiin punainen, jonka katsottiin sopivan hyvin mustavalkoiseen patalogoon. Ässien jalkapallojoukkue peri RU-38:n paikan jalkapallon mestaruussarjassa.

SM-sarjakaudet Porin Ässien taival jalkapallon pääsarjassa kesti kaksi vuotta. Ensimmäisenä kautenaan vuonna 1968 se sijoittui 12 joukkueen sarjassa kymmenenneksi, välttäen putoamisen neljän pisteen erolla Ponnistukseen. Ensimmäisen kauden parhaat maalintekijät olivat Ilpo Lindberg 12 maalilla ja Raimo Tuli 11 maalilla. Joukkueen pelaaja Keijo Koistinen hukkui 22. heinäkuuta 1968 kesken kauden. Matti Unho, joka toimi Ässien ensimmäisenä kapteenina, pääsi Ässistä A-maajoukkueleirille, muttei kuitenkaan päässyt pelaamaan maajoukkueessa. vasen|pienoiskuva|200x200px|Piirinsarjan finaalit keväällä 1969. Vasemmalla PPT:n Matti Röppänen ja oikealla Ässien Esa Furuholm. Ässät kohtasi keväällä 1969 piirinsarjan finaalissa Porin Pallo-Toverit. Ensimmäinen ottelu pelattiin huonoissa sääolosuhteissa ja ottelu päättyi tasapeliin 4-4. Uusintaottelun Ässät voitti 10-1. Ässät pelasi myös 0-4 tappioon päättyneen ystävyysottelun Itä-Saksalaista ASG Vorwärts Stralsundia vastaan. pienoiskuva|Kuopion Elo - Porin Ässät ottelu toukokuussa 1969. Keskellä Ässien Matti Unho. Mestaruussarjakauteen 1969 Ässät lähti erittäin kapealla materiaalilla. Kun joukkue kohtasi vielä suuren määrän loukkaantumisia, jäi se sarjan viimeiseksi. Ässät saavutti 22 ottelussa ainoastaan yhden voiton ja neljä tasapeliä. Joukkueen pelaajat kävivät niin vähiin, että esimerkiksi HJK:ta vastaan Olympiastadionilla joutui 40-vuotias valmentaja Toivo Johansson itsekin kentälle. Tuloksena oli 1–10-tappio. Ässät kärsi myös Suomen Cupissa nöyryyttävän kuuden maalin häviön kahta sarjatasoa alempana pelanneelle Lapuan Virkiälle. Veikko Jokisen ura päättyi kesken kauden jalkavammaan.

Loppukaudesta Ässien joukkue koostui suurelta osin juniori-ikäisistä pelaajista, Mukana oli myös Ässien jääkiekkomiehistöstä apuun hälytettyjä pelaajia, kuten jo Tampereen Palloilijoissa 1960-luvun alussa jalkapalloa pelannut Kaj Matalamäki.

Ässät putosi lopulta mestaruussarjasta KTP:n kanssa saaden vain 6 pistettä 22 ottelusta. Ässien kauden 19 maalista Jarmo manninen teki kuusi ja Tapio Furuholm viisi.

Alasarjakaudet pienoiskuva|Porin Ässät vieraissa Tampereen Kisatovereita vastaan toukokuussa 1974 Kaksi seuraavaa kautta Ässät pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, entisessä Suomensarjassa, joka oli nimetty uudelleen II-divisioonaksi. Vuodesta 1972 lähtien seura pelasi yhtä kautta lukuun ottamatta kolmannella sarjatasolla, joka oli aluksi nimeltään III-divisioona ja vuoden 1973 sarjauudistuksen jälkeen II-divisioona.

Ässien jalkapallotoiminta lopetettiin taloudellisista syistä keväällä 1981, jolloin sen pelaajat siirtyivät uudelleen perustetun Porin Palloilijoiden riveihin. Joukkue sijoittui II divisioonassa viimeiseksi ja putosi sarjaporrasta alemmaksi. Ässien toimitusjohtaja Lasse Heikkilä perusteli jalkapallojaoston lakkauttamista sillä, että sitä pidettiin yllä Ässien jääkiekkojoukkueen tuottamilla varoilla sekä sillä, ettei hän itse halunnut hoitaa jalkapallojoukkuetta eikä jalkapallojoukkueelle löydetty toista johtajaa. FC Jazz ja Ässät neuvotteli yhdistymisestä 1990-luvulla, mutta yhdistyminen jäi vain puheiden tasolle.

Nuorten Suomen mestaruus pienoiskuva|A-nuorten suomenmestarit 1970 Kahden SM-sarjakauden lisäksi Ässien suurimmaksi jalkapallosaavutukseksi jäi vuonna 1970 saavutettu A-nuorten Suomen mestaruus. Mestaruusjoukkueessa pelasivat muun muassa Tapio Furuholm, Seppo Sairanen, Tapio Koskinen ja Pertti Lundell. Ässät ratkaisi mestaruuden Juha Granathin maalilla 1-0 päättyneessä ottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan.

Entisiä pelaajia Esa Furuholm Tapio Furuholm Juha Granath Keijo Koistinen Tapio Koskinen Pertti Lundell Jarmo Manninen Kaj Matalamäki Timo Mäkelä Risto Puustinen Pekka Rautakallio Seppo Sairanen Raimo Tuli Matti Unho

Päävalmentajat

Toivo Johansson (1968-1969) Arvo Läntinen (1971) Seppo Kaukonen (1972-1974) Timo Mäkelä (1975-1976) Seppo Kaukonen (1977) Reino Leppänen (1978) Juhani Perkiömäki (1979-1981)

Lähteet Porilaista jalkapallohistoriikkia RSSSF/Finland - Divisional Movements 1930-2012

Viitteet

Luokka:Porilaiset urheiluseurat Luokka:Entiset suomalaiset jalkapalloseurat Luokka:Ässät