Kuorittu maito eli kurri (myös esim. kurnaali, pluttana, joppi ja sintu) on maitoa, josta kerma on separoitu pois. Tällaisessa maidossa on enintään 0,3 prosenttia rasvaa, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös rasvattomaksi maidoksi
Rasvatonta maitoa käytetään sellaisenaan ja siitä valmistetaan myös ykkösmaitoa, kevytmaitoa, sekä ei-vanhanajan täysmaitoa lisäämällä siihen kermaa. Rasvattomasta maidosta valmistetaan myös maitojauhetta.
Historiaa Kuorittua maitoa on käytetty perinteisesti piimän ja kokkelin valmistukseenhttps://kuopionkorttelimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/04/Proagria_esite-1.pdf sekä kotieläinten ruokintaan ja etenkin sikojen lihottamiseen. Meijerit palauttivat kuoritun maidon aiemmin takaisin tilalle.
Kuorittua maitoa käytettiin aiemmin myös puulattioiden pintakäsittelyyn, koska sen aikaansaama kaseiinikalvo hylkii likaa.
Pakattu rasvaton maito tuli kauppoihin 1980-luvulla. Koulu- ja päiväkotimaitotuki ovat ohjanneet suomalaisia lapsia ja nuoria juomaan nimenomaan rasvatonta maitoaEU:n koulumaito-ohjelma Suomessa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2dd94829-3ee7-41a7-b35b-05c4b459bc58/content.
D-vitaminointipakko ja homogenointi Suomessa markkinoitavaan rasvattomaan maitoon on lisättävä vuonna 2016 voimaan tulleen asetuksen mukaan vähintään 1 mikrogramma D3-vitamiinia desilitraa kohtiD-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet Suomessa, tuotteiden markkinoilletulo ja koostumus vuosina 2012-2016. Eviran raportti. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/d_vitaminoidut-elintarvikkeet_raportti-21062017_mmm_kirjaamo.pdf. Tämä johtuu siitä, että maidon sisältämä rasvaliukoinen D-vitamiini poistuu separoinnissa maitorasvan mukana.
Vitamiini lisätään käytännössä ruokaöljyyn liuotettuna suurempaan maitoerään kerrallaan. Tämän jälkeen erä homogenoidaan, jotta vitamiini jakautuisi siihen tasaisesti.
Ravintosisältö
Rasvattoman maidon ravintosisältö on seuraava: kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B12-vitamiinia B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1,2 mg, A-vitamiinia 0,8 µg, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg.Fineli koostumustietokanta Suomalaisen maidon suuri jodipitoisuus johtuu siitä, että lehmien rehuun lisätään Suomessa jodia.
Vaikutus painonhallintaan Vuonna 2013 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että rasvatonta maitoa käyttäneet nelivuotiaat olivat 57 prosenttia useammin ylipainoisia verrattuna täysrasvaista maitoa käyttäneisiin.
Lähteet Viitteet
Luokka:Maito