Sekatyömies tai sekatyöläinen on tiettyyn osaamisalueeseen erikoistuneen ammattityöläisen vastakohtaan viittaava työntekijän nimitys.Nykysuomen sanakirja osa 5, hakusana sekatyöläinen Sekatyömiehet tai -työläiset muodostivat aiemmin merkittävän osan erityisesti tehtävästä toiseen liikkuvasta apu- ja sesonkityövoimasta. Sekatyömiehen tehtäviin ei ollut koulutusta, vaan osaaminen kehittyi tekemällä oppimisen kautta. Sekatyöläinen edusti tietynlaista ylijäämäkategoriaa, kaatoluokkaa; sitä ei välttämättä pidetty "oikeana" ammattinimikkeenä. Tehtäviä Sekatyömiehiä oli rakennustyömailla avustavissa tehtävissä. He saattoivat myös tehdä sementti- ja betonitöitä. Heitä toimi paljon satamissa ja maanrakennustöissä. He huolehtivat esimerkiksi tehtaiden polttoainehuollosta halkotarhoilla. Talvisin lumityöt tarjosivat heille paljon työmahdollisuuksia.
Järjestäytyminen Suomessa Sekatyöläiset järjestäytyivät useaan eri ammatilliseen organisaatioon: Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen Liitto piti ensimmäisen edustajakokouksensa vuonna 1909. Vuonna 1921 STSL yhdistyi Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liittoon ja sen perustava edustajakokous pidettiin vuonna 1921.Pöytäkirja Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liiton perustavasta edustajakokouksesta, Suomen sahateollisuustyöväen liiton viidennestä edustajakokouksesta, Suomen kuljetustyöntekijäin liiton neljännestä edustajakokouksesta, Suomen tehdas- ja sekatyöväen liiton neljännestä edustajakokouksesta: pidetyt Helsingissä 3-8 p:nä lokak. 1921 (Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liitto, 1921)Historia - Rakennusliiton osasto 82 ry Maaseututyöväen Liitto puolestaan toimi vuosina 1945–1993. Vuonna 1949 liitossa oli 12 674 jäsentä.Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto: vuosikirja 1950, s.97Arkisto: Maaseututyöväen liitto
Nykyään sanaa sekatyömies saatetaan Suomessa käyttää tarkoittamaan monialaista, lyhytaikaisissa työsuhteissa toimivaa ammattilaista esimerkiksi media-alalla.Esimerkki sekatyömies-sanan muuttuneesta käytöstä:
Lähteet
Luokka:Ammatit