Tyräruoho eli ketotyräruoho (Herniaria glabra) on kohokkikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|220px|Ketotyräruohokasvusto thumb|vasen|220px|Ketotyräruohon kukinto Ketotyräruoho on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen kasvi. Sen 5–10 cm pitkät karvaiset varret kasvavat maanmyötäisesti. Lehdet ovat ruodittomia, pieniä ja muodoltaan soikeanpuikeita. Alemmat lehdet ovat vastakkain, ylempänä toinen lehdistä on surkastanut. Lehtien korvakkeet ovat kalvomaisia, pieniä, erikokoisia ja ripsilaitaisia. Kukinnot ovat palleromaisia ja sijaitsevat lyhyissä hankahaaroissa. Väriltään kellanvihreät kukat ovat pieniä ja ovat 4–15 kukan sykeröinä. Terälehdet ovat suomumaisia ja lyhyitä, verholehdet ovat 0,5–0,7 mm pitkiä. Tyräruoho kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on munamainen, verhiönpituinen pähkylä.Retkeilykasvio 1998, s. 115.Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 142. Hedelmät kehittyvät ilmeisesti itsepölytyksen seurauksena.Oulun kasvit 2005, s. 459.
Levinneisyys Ketotyräruohoa tavataan Euroopassa mantereen etelä-, itä- ja keskiosissa. Levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Tanskassa, Etelä-Ruotsissa, Baltiassa ja Keski-Venäjällä. Satunnaisemmin lajia kasvaa myös Britteinsaarilla Skotlantia myöten, Etelä-Norjassa sekä Keski- ja Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa. Levinneisyysalue jatkuu Venäjän puolella Etelä-Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Ketotyräruohoa kasvaa myös paikoin Kaukasuksen alueella, Iranissa, Lähi-idässä, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa se on harvinainen tulokaslaji.
Suomessa ketotyräruoho on vakinaistunut uustulokas. Sitä tavataan paikoitellen Etelä-Suomessa sekä pohjoisempana Pohjanlahden satamakaupungeissa. Pohjoisimmat havainnot ovat Käsivarren Lapista.
Elinympäristö Ketotyräruoho kasvaa kuivilla hiekkakentillä, hiekkaisilla mäenrinteillä, nummilla, joutomailla, hiekkakuopissa ja tien- ja radanvarsilla.
Käyttö Nimensä mukaisesti tyräruohoa on aikaisemmin käytetty lääkkeenä tyrää vastaan.
Lähteet Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Helsinki 2005. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Ketotyräruoho (Herniaria glabra) Kasviatlas 2020: Ketotyräruohon (Herniaria glabra) levinneisyys Suomessa. Pohjolan kasvien pauloissa: Herniaria glabra – ketotyräruoho
Luokka:Kohokkikasvit