Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra (28. maaliskuuta 1901 Perintöruhtinaan palatsi, Tukholma, Ruotsin kuningaskunta – 5. huhtikuuta 1954 Oslon yliopistollinen sairaala, Oslo, Norjan kuningaskunta) oli Ruotsin prinsessa, Norjan kruununprinsessa ja kruununprinssi Olavin (sittemmin kuningas Olavi V) puoliso vuodesta 1929 lähtien. pienoiskuva|Ruotsin prinsessa Märtha (äärimmäisenä oik.) äitinsä prinsessa Ingeborgin ja sisartensa Margarethan ja Astridin kanssa vuonna 1910. pienoiskuva|Hääpari vuonna 1929. Bestmanin tehtävissä toimi kruununprinssin serkku Yorkin herttua Albert, tuleva kuningas Yrjö VI.

Suku, nuoruus ja koulutus Prinsessa Märthan vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Carl ja Tanskan prinsessa Ingeborg, hän oli heidän toiseksi vanhin lapsensa. Perheeseen kuului jo tuolloin yksi lapsi, Margaretha (1899–1977) ja myöhemmin perheeseen syntyi vielä tytär Astrid (1905–1935) sekä poika Carl (1911–2003). Hänen isoisänsä oli Ruotsin kuningas Oskar II ja äidinisänsä Tanskan kuningas Fredrik VIII.

Märtha oli kuningas Kustaa VI Adolfin serkku. Lapsena häntä opettivat kotona yksityisopettajat, ja hän suoritti perusteellisia lastenhoidon ja ensiavun kursseja.

Märtha vieraili Norjassa ensimmäisen kerran vuonna 1903. Vuonna 1905 Norjan ja Ruotsin välinen personaalinunioni purettiin ja Norjan kuninkaaksi nousi hänen enonsa Tanskan prinssi Carl eikä Märthan isä Ruotsin prinssi Carl, aiemman Norjan kuningas Oskar II:n poika, kuten monet ruotsalaiset olivat toivoneet. Lapsuudestaan ​​lähtien Märthaa kuvailtiin luovaksi ja aktiiviseksi, eloisaksi, iloiseksi ja anteliaaksi. Hänet kasvatettiin aikansa kotirouvan ihanteiden mukaisesti siivouksessa, lastenhoidossa, ompelussa ja posliinimaalauksessa.

Norjan ja Ruotsin välit kiristyivät personaaliunionin purkautumisen jälkeen, mutta sukulaissuhteet pysyivät suhteellisen ennallaan. Jo vuonna 1921 prinsessa Märtha tutustui kruununprinssi Olaviin, ja vuosina 1926 ja 1927 hän ja hänen lähimmät ystävänsä olivat Norjan kuningasperheen vieraita – ensimmäiset kuninkaalliset vierailut Ruotsista sitten vuoden 1905.

Avioliitto ja lapset Märtha kihlautui serkkunsa Olavin kanssa Amsterdamin olympialaisten aikaan vuonna 1928. Kruununprinssi oli tuolloin kilpailemassa olympialaisissa ja kihlaus pidettiin ensin salassa, vaikkakin sillä oli molempien vanhempien siunaus. Kuningas Haakon VII:n ainoa pelko oli, että norjalais-ruotsalainen liitto loukkaisi heitä, mutta tämä pelko hälveni hänen solmimiensa poliittisten kontaktien myötä. Virallisesti heidän kihlauksensa julkistettiin 15. tammikuuta 1929.

Märthan ja Olavin kihlaus otettiin hyvin vastaan. Liittoa pidettiin hyvänä siksi, että se vahvisti kuninkaallisia siteitä Ruotsin ja Norjan välillä sekä siksi, että liitto solmittiin myös rakkaudesta. Heidät vihittiin 21. maaliskuuta 1929 Oslon tuomiokirkossa.

Heille syntyi kolme lasta: prinsessa Ragnhild (s. 9. kesäkuuta 1930) prinsessa Astrid (s. 12. helmikuuta 1932) kuningas Harald V (s. 21. helmikuuta 1937) Hurmaavana, avoimena ja työteliäänä pidetty Märtha tuli pian suosituksi ja arvostetuksi kuningasperheen jäseneksi. Hän esiintyi paljon virallisissa tilaisuuksissa ja piti monia puheita, mikä oli epätavallista kuninkaallisen perheen naisille tuohon aikaan. Pariskunta asui maaseudulla sijaitsevalla tilallaan Skaugumissa, jonka he olivat saaneet häälahjaksi norjalaiselta ministeri Fritz Wedel Jarlsbergiltä.pienoiskuva|Kruununprinssipari sekä esikoistytär Ragnhild vuonna 1931.Märthan odottaessa ensimmäistä lastaan vuonna 1930 Skaugum tuhoutui täysin tulipalossa, ja perheen oli muutettava Villa Solbakken nimiseen huvilaan Oslon laitamille seuraavan kahden vuoden ajaksi. Märtha osallistui aktiivisesti uuden Skaugumin kartanon suunnitteluun. Vuonna 1932 perheeseen syntyi toinen tytär Astrid ja myös Skaugum valmistui asuinkäyttöön. Vuonna 1937 perheeseen syntyi poika Harald, joka oli ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi 567 vuoteen. Kruununprinsessan kerrotaan olleen huvittunut kun oikeusministeri Trygve Lie kommentoi prinssin syntymää seuraavasti: "Kaikki näyttää onnistuvan tällä (Johan Nygaardsvoldin) hallituksella."

Kruununprinssillä ja prinsessalla oli myös tärkeitä edustustehtäviä sotaa edeltävinä vuosina, kuten useita pitkiä matkoja Norjassa, esimerkiksi Finnmarkiin vuonna 1934. Huhtikuusta kesäkuuhun 1939 he tekivät lähes 70 päivän hyvän tahdon matkan 29 Yhdysvaltojen osavaltion läpi. Matkan aikana kruununprinsessa Märtha piti useita puheita, vaikka se ei ollutkaan vielä "kuninkaallinen tapa" naisille. Matka oli erityisen tärkeä, koska he kaksi ystävystyivät presidentti Franklin D. Rooseveltin ja hänen vaimonsa Eleanor Rooseveltin kanssa. pienoiskuva|Norjan kruununprinssipari lausutaan tervetulleeksi Suomeen vuonna 1936. Oikealla Helsingissä puhumassa Antti Tulenheimo. pienoiskuva|Kruununprinssi Olavin perhe prinssi Haraldin kastetilaisuudessa maaliskuussa 1937. Vas. prinsessa Ragnhild, kruununprinsessa Märtha, prinssi Harald ja prinsessa Astrid. pienoiskuva|Kruununprinsessa Märtha noin vuonna 1945–1954.

Toinen maailmansota Toisen maailmansodan aikana saksalaisten hyökätessä Norjaan vuonna 1940 Märtha ja lapset pakenivat Ruotsiin, ensin Sälenissä sijaitsevaan hotelliin rajaseudulla ja sieltä sukulaisten turviin Tukholmaan. Saksalaismielisen setänsä, kuningas Kustaa V:n varoituksista huolimatta Märtha hyväksyi Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltin tarjouksen turvapaikasta, ajoi lastensa kanssa Petsamoon ja matkusti sieltä yhdysvaltalaisella joukkojenkuljetusaluksella, joka saapui elokuun 1940 lopulla New Yorkiin.

Kruununprinssipari oli tullut läheisiksi ystäviksi Amerikan presidentin ja tämän puolison kanssa jo kesällä 1939, jolloin kruununprinssipari oli laajalla kiertueella Yhdysvalloissa. Heidän ystävyytensä avasi ovia Märthalle, joka työskenteli ahkerasti ajaakseen norjalaisten etua. Yhdysvalloissa ollessaan Märtha asui valtaosan ajastaan lapsiensa kanssa Norjan ostamassa Pook’s Hillin kartanossa, lähellä Washington D.C.:tä. Puoliso kruununprinssi Olav asui Lontoossa, josta käsin hän johti isänsä Haakon VII:n kanssa vastarintajoukkoja.

Yhdysvalloissa Märtha teki paljon töitä sekä norjalaisten pakolaisten hyväksi että vaikuttaakseen Norjan kansainväliseen asemaan. Hän osallistui muun muassa virallisille vierailuille, lähetti avustuksia sekä piti luentoja ja puheita. Hänen läheinen suhteensa Rooseveltien kanssa auttoi hänen työssään paljon.

Kuningas Haakon VII:n 70-vuotispäivän juhlinnan aikana Lontoossa vuonna 1942, jonne Märtha saapui päivän suurena yllätyksenä, kuningas antoi hänelle Pyhän Olavin ritarikunnan suurristin ketjuineen – ”ei siksi, että olet kruununprinsessa, vaan koska olet ansainnut sen”, hän sanoi.

Märtha sai lapsiensa, puolisonsa Olavin ja kuningas Haakon VII:n kanssa lämpimän vastaanoton palatessaan Norjaan 7. kesäkuuta 1945. Hänen ponnistuksensa toisen maailmansodan aikana tekivät hänestä vielä suositumman norjalaisten keskuudessa.

Kruununprinssipari Suomessa pienoiskuva|Kruununprinsessa Märtha noin vuonna 1945–1954. pienoiskuva|233x233px|Kuninkaallinen mausoleumi Akershusin linnassa, Oslossa. Valkoisessa sarkofagissa lepäävät kuningas Haakon VII ja kuningatar Maud. Mustassa lepäävät kruununprinsessa Märtha ja kuningas Olavi V. pienoiskuva|Kruununprinsessa Märthan patsas Oslossa.Kruununprinssipari teki virallisen vierailun Suomeen heinäkuussa 1936 presidentti P. E. Svinhufvudin kutsumina. He saapuivat lentokoneella Turkuun, kävivät Naantalissa Kultarannassa, Saaren kartanossa, Forssassa, Tampereella Tampereen Pellavassa ja Helsingissä Eläintarhan kentän Berliinin olympialaisten karsinnoissa. Vierailun loppupuolella 12.–15. heinäkuuta kruununprinssi Olav osallistui Helsingissä Nyländska Jaktklubbenin (NJK) 75-vuotisjuhlapurjehduksiin.

Sodanjälkeinen aika Kuningas Haakon VII:n terveyden heiketessä Märtha ja hänen puolisonsa Olav ottivat hoitaakseen lukuisia virallisia tehtäviä. Kruununprinsessa Märtha sai jopa pitää vuosittaisen uudenvuodenpuheen vuosina 1946 ja 1950 sekä puheen jouluaattona vuonna 1948.

Märtha kärsi terveysongelmista jo palatessaan takaisin Norjaan vuonna 1945. Erityisesti hän kärsi usein tuskallisista migreeneistä. Hän joutui kolme viikkoa ennen kuolemaansa sairaalaan maksasairauden takia. Märtha sairasti maksasyöpää tai leukemiaa, ja verensiirroista huolimatta hän kuoli 53-vuotiaana Oslon yliopistollisessa sairaalassa läheistensä ympäröimänä 5. huhtikuuta 1954.

Kruununprinsessa Märthasta ei koskaan tullut virallisesti Norjan kuningatarta, sillä hän kuoli kolme vuotta ennen kuin hänen puolisonsa nousi Norjan kuninkaaksi. Oslon piispa Johannes Smemo lausui kuitenkin hänestä: ”Sydämissämme hän on ollut pitkään kuningattaremme, ja niin hän tulee olemaan ikuisesti.” Märtha haudattiin Akershusin linnan kuninkaallisen mausoleumiin 21. huhtikuuta 1954.

Kruununprinsessa taiteissa

Patsas Kruununprinsessa Märthan patsas sijaitsee Oslon kuninkaallisen linnan puistossa. Suurkäräjät lahjoitti sen kuningas Harald V:n 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi 21. helmikuuta 2007. Patsasta ympäröi kruununprinsessa Märthan puutarha. Patsaan on tehnyt Kirsten Kokkin, joka pyrki vangitsemaan patsaaseen rohkean, aktiivisen, innostuneen ja päättäväisen kruununprinsessan. Toinen versio patsaasta on Washington D.C.:ssä, Norjan suurlähetystön edustalla. Sinne patsas on pystytetty kunnianosoituksena Märthan tekemille ponnistuksille Norjan puolesta toisen maailmansodan aikana.

Kakku Märthan ja hänen sisariensa mukaan on nimetty ruotsalainen leivonnainen, prinsessakakku. Sen reseptin kehitti Jenny Åkerström, joka opetti tukholmalaisessa talouskoulussa tyttöjä. Koulun oppilaiden joukossa olivat myös Märtha sekä hänen sisarensa Margareeta ja Astrid. Prinsessakakkua kutsuttiin aluksi nimellä grön tårta, mutta prinsessojen ihastuttua kakkuun se sai myöhemmin nimen prinsesstårta, prinsessakakku.

Televisiosarja Märthan elämää toisen maailmansodan aikana esitettiin vuonna 2020 valmistuneessa norjalaissarjassa Atlantic Crossing. Kruununprinsessan roolissa nähtiin näyttelijä Sofia Helin.

Lähteet

Luokka:Norjan prinsessat Luokka:Vuonna 1901 syntyneet Luokka:Vuonna 1954 kuolleet