Kartanonkoski () on Vantaan Aviapoliksen suuralueen Pakkalan kaupunginosassa sijaitseva asuinalue. Sinne on rakennettu pääosin 2000-luvun alussa kerros-, pien- ja omakotitaloja sekä muutama julkinen rakennus. Kartanonkoski on saanut huomiota erityisesti omaleimaisesta arkkitehtuuristaan, joka yhdistelee nykyaikaisia ratkaisuja rakennusten vanhanaikaisiin piirteisiin. Kartanonkoski on asuntojen neliöhintojen perusteella yksi Vantaan kalleimpia alueita.

Alueen rungon muodostavat puistoverkko ja kokoojakatu Hagelstamintie. Kartanonkoski on saanut nimensä Backaksen kartanosta ja Tolkinkylässä sijaitsevasta Ruutinkoskesta. Alue sijaitsee Ylästöntien ja Vantaanjoen välissä.

Historia pienoiskuva|vasen|Rakennustöitä toukokuussa 2003. Kartanonkoski on rakennettu Backaksen kartanon Tilkunpellolle.

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1989 asuntorakentamisen runkosuunnitelman, jossa asuinpainotteinen alue 5000 asukkaalle oli osoitettu Tammisto–Pakkalan alueelle. Alueen asemakaavoitus, nimellä "Pakkala 5", käynnistettiin vuonna 1992 ja vuonna 1994 valittiin vaihtoehto A "Vihreä kaupunginosa" asemakaavan pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Aatos ja Aila Issakainen Ay laati asemakaavaluonnoksen, joka hyväksyttiin vuonna 1997. Alueen maanomistajat, Polar-Yhtiöt Oyj ja Merita Kiinteistöt Oy järjesti kutsukilpailun neljälle arkkitehtitoimistolle. Kilpailun tulokset julkaistiin alkuvuonna 1998 ja sen voitti tukholmalainen arkkitehtitoimisto Djurgårdsstadens Arkitekter, suunnittelijoina Erika Wörman ja Johan Nicklasson, ehdotuksellaan "Arbores", joka oli pohjoiseurooppalaisen klassisen puutarhakaupungin tyylinen. Arkkitehtituurikilpailun suomalaiset osallistujat painottivat asuntotuotannollisia haasteita ja keskittyivät suunnittelemaan rakennuksia, kun taas voittanut ehdotus painotti kaupunkikuvan luomista alueen kokonaishahmon ja identiteetin kautta. Suomalaiset jatkoivat totuttua sodanjälkeistä lähiörakentamista kun ruotsalaiset sitoivat nykyrakentamisen perinteeseen "Ehdotus perustuu perinteisen kaupunkirakentamisen keinoihin. Suljetun tilakäsityksen mukaista kaupunkimiljöötä on luotu johdonmukaisesti: rakennusmassat seuraavat korttelirajoja, jolloin on saatu aikaan kooltaan ja muodoltaan vaihtelevia kaupunkitiloja – toisistaan erottuvia elämyksellisiä paikkoja. Ehdotuksessa on kehitelty historiallisten paikallisten lähtökohtien pohjalta asuinyhteisön sosiaalista rakentumista virittävää omaleimaista kaupunkiympäristöä."

"Rakentaminen on kauttaaltaan pienimuotoista. Rikas tilallinen jäsentely mahdollistaa yksinkertaisten ja konstailemattomien rakennusratkaisujen käytön. Rakennustyypit ovat selkeitä. Niitä muuttelemalla voidaan saada aikaan viehättävä, totutusta lähiömäisestä, rakentamisesta selvästi poikkeava omaleimainen kaupunginosa."

"Kerrostalotyyppi sisältää suomalaisittain katsoen asuttavuudeltaan erittäin korkeatasoiset pohjaratkaisut ja yhteistilat. Parvekkeiden muotoilu on tyylikysymys ja niiden pieni koko perusteltavissa toisaalta kortteli-ratkaisulla: pihamiljöön houkuttelevuudella. Yksityisen ulkotilan korostamisen sijaan on tuettu yhteisöllisyyttä erilaisten pihatoimintojen mahdollistamisella. Mm. seinämällinen tai autotalleihin perustuva pihapysäköinti jäsentää tilaa ja luo turvallisuutta samalla kun se tuo toimintamahdollisuuksia."

Otteita arkkitehtikilpailun arvostelupöytäkirjastaArkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirjaan kirjattiin kuitenkin epäilys ehdotuksen taloudellisesta toteutettavuudesta kerrostalojen osalta: "Kuvitteellisen esimerkkirakennuksen pohjalta arvioituna kerrostaloratkaisu on taloudellisesti sellaisenaan toteuttamiskelvoton, ja sen kehittäminen riittävän tehokkaaksi ilman ehdotuksen arkkitehtonisen laadun olennaista heikentymistä vaatii huolellista selvittämistä." Kilpailutyö työstettiin eteenpäin huomioimalla suomalaiset rakentamismääräykset, kuitenkin säilyttäen kaupunkikuvalliset periaatteet. Kerrostalojen toteutettavuutta saatiin paremmaksi vähentämällä porrashuoneiden määrää, luopumalla ylimmän kerroksen sisäänvedosta, lisäämällä asuntoja pohjakerroksiin ja muuttamalla vaikeasti ratkaistavia rakennusaloja. Polar-Yhtiön suomalaisena arkkitehtikonsulttina toimi Eriksson Arkkitehdit Oy. Alueen asemakaava hyväksyttiin ja sai lainvoiman vuonna 1999.

Alue on rakennettu pääosin vuosina 2000–2008.

Arkkitehtuuri Kartanonkoskella on sekä kerros-, rivi- ja omakotitaloja että julkisia rakennuksia. Arkkitehtuuri on saanut runsaasti vaikutteita Backaksen rakennuksista ja 1920-luvun klassisismista. Koko alueelle yhtenäisiä piirteitä ovat muun muassa kapeat kaarevat kadut, punatiiliset melko jyrkät katot, värikkäät vaihtelevat seinäpinnat ja kapea ikkunajako. Korttelirakenne on kuitenkin jätetty avoimeksi.

Vuoden 1999 asemakaavassa annettiin rakentamistavasta yksityiskohtaisia määräyksiä. Lisäksi alueelle laadittiin rakentamisohje. Rakennusoikeus jakaantui useille eri rakentajille ja rakennusten suunnittelijoina on toiminut useita eri arkkitehteja. Näin samasta teemasta on saatu erilaisia tulkintoja ja kaupunkikuvasta on tullut vaihteleva ja yllätyksellinen. Kartanonkosken on suunnitellut ruotsalainen arkkitehtitoimisto Djurgårdstadens Arkitekter.

Kuvia

Palvelut Kauppakeskus Jumbo ja vapaa-ajankeskus Flamingo sijaitsevat noin kilometrin päässä Kartanonkoskelta. Tammiston elintarvikeliikkeet ja lukuisat erikoistavaraliikkeet ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä Tammiston kauppatiellä.

Informaatio- ja oppimiskeskus Pointissa (2003) Hagelstamintiellä on kirjasto, Vantaan kansainvälinen koulu (ISV, International School of Vantaa) sekä englanninkielinen päiväkoti Y.E.S. (Young English Speakers). Kartanonkoskella on myös suomenkielisiä päiväkoteja. Tilkuntiellä toimii suomenkielinen Kartanonkosken koulu (2006). Ylästöntiellä (Veromäen puolella) on vielä Veromäen koulu (1926).

Liikenne Kartanonkoski sijaitsee Helsingin seudun liikenteen B-vyöhykkeellä. Alueelta on hyvät linja-autoyhteydet Rautatientorille, sillä Kartanonkosken läpi kulkee tiheästi ja ympärivuorokautisesti liikennöity runkolinja 600. Tammiston kauppatietä sekä Ylästöntietä pitkin kulkee muita bussivuoroja, joilla pääsee esimerkiksi Tikkurilaan ja Itäkeskukseen.

Kartanonkoski sijaitsee Kehä III:n sekä Tuusulanväylän eritasoliittymän lähellä. Alueen itäpuolella kulkeva Tammiston kauppatie on helposti ruuhkautuva.

Vastaanotto Kartanonkosken alue on saanut palkintoja omaperäisestä arkkitehtuuristaan. Yhdyskuntasuunnittelun seura ry palkitsi Vantaan kaupungin Vuoden 2003 Ruusut -palkinnolla.Kartanonkoski toi Ruusut kaupunkisuunnittelulle. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.8.2022. Kaupunginosa on saanut myös Kestävä kivitalo -tunnustuksen 2004, Suomen paras asuntoalue tv-äänestyksessä 7. sijan 2006 ja Suomen Asuntoliiton ympäristöpalkinnon 2006. Rakentamisen mittakaavaa on luonnehdittu ihmisläheiseksi.

Toisaalta aluetta on kuvailtu lähiöksi, eikä sieltä löydy paljoa palveluita. Kaavoitusvaiheessa rakennusten kivijalkoihin osoitettiin tilaa palveluille, mutta ne ovat jääneet toteuttamatta. Suomen paras asuinalue -kilpailun asiantuntijaraati arvioi Kartanonkosken liikenteen nojautuvan henkilöauton käyttöön, ja alueen liittyminen muuhun ympäristöön on sekava ja irrallinen.

Populaarikulttuurissa Kartanonkoski on toiminut Risto Räppääjä -elokuvasarjan kuvauspaikkana. Alkuperäisen Risto Räppääjä -elokuvan (2008) lisäksi myös siellä on kuvattu myös elokuvia Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010), Risto Räppääjä ja pullistelija (2019) sekä Risto Räppääjä ja villi kone (2023).Lavastus- ja kuvauspaikat. Elokuvapolku. Viitattu 18.8.2022.

Lähteet Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Pakkala Luokka:Vantaan lähiöt