pienoiskuva|Sahatavaraa taapelissa. Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys.Toimialaluokitus 2002 luokka 201
Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.
Suomen suurimmat saha-alan konserniyritykset ovat Metsä Wood, UPM Kymmene, Stora Enso, Versowood, Vapo Timber, Pölkky ja Keitele Group Oy (2015). Niiden tehtaat sijaitsevat Oulun eteläpuolella, mutta etelärannikolla on sahateollisuutta on vain maan kaakkoisosassa.
Historia Suomen ensimmäisen vesisahan rakennutti vuonna 1533 Erik Fleming. Ne yleistyivät 1600-luvulla, mutta vasta vuonna 1708 perustettiin ensimmäinen tehokas hollantilaistyyppinen ohutteräsaha.
Suomen vaurastuva porvaristo hyötyi 1700-luvulla puutavaran lisääntyneestä kysynnästä Euroopassa. Vuosina 1721–1772 Suomeen perustettiin noin 70 uutta vientisahaa, joiden omistajat olivat suurkauppiaita ja laivanvarustajia. Tähän voidaan lisätä tähän aikaan Venäjälle kuuluneiden Viipurin ja Haminan seudun sahatavaran tuotanto. Sahalaitokset toimivat alueensa kauppakeskuksina. Ympäristön talonpojat myivät sahalle tukkipuuta ja maalaistuotteita sekä toimivat rahdin kuljettajina. Toisaalta talonpojat ostivat sahalta tuontitavaroita. Sahayrittäjällä oli usein hyvä neuvotteluasema talonpoikien kanssa, koska hänellä oli yksinoikeus tietyn alueen tukkipuun ostamiseen. Perustamisluvan saaneelle sahalle osoitettiin sopivaksi katsottu määrä kyliä ja talonpoikaistiloja, joiden velvollisuutena oli toimittaa sahalle tukkeja. Tukit toimitettiin sahoille pääosin uittamalla. Pääosa sahojen tuotannosta laivattiin Tukholmaan tai ulkomaille. Helsingin mahtavin kauppias Johan Sederholm hankki jatkuvasti omistukseensa velkaantuneita maatiloja, joista osa oli verovapaita säterikartanoita. Tukinuitto aiheutti 1730-luvulla Helsingin seudulla vahinkoja maanomistajille myllyjen rikkoutumisen ja jokien tulvimisen muodossa. Vahinkoja puitiin käräjillä ja niistä määrätyt vahingonkorvaukset olivat huomattavan suuria.
Suomen suuriruhtinaskuntaan alkoi 1800-luvulla syntyä nykyaikaista sahateollisuutta. Sen rakentamisessa olivat osallisina monet ulkomailta muuttaneet yrittäjät (Hans Gutzeit, James Salvesen), Suomen yrittäjähenkiset aateliset (Carl Fredrik Rosenlew, Gustaf Tigerstedt), porvarit (Marie Hackman) sekä muutamat talonpoikais- ja pappistaustaiset henkilöt (Erik Johan Längman, Nils Ludvig Arppe ja Antti Ahlström).Kuisma, s. 45–51. Moni heidän perustamistaan yhtiöistä toimi 1800-luvulta alkaen monialayrityksinä. Viipurilainen sekatavarakauppa Hackman & Co. oli lähes vuosisadan ajan Viipurin ja koko Suomen merkittävimpiä sahatavaran viejiä. Höyrysahat sallittiin vuonna 1857, minkä jälkeen sahatuotanto ei ollut riippuvainen säistä eikä vuodenajoista ja sahaus nopeutui. Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha, perustettiin Iijoki-suulle vuonna 1860. Vuonna 1870 höyryvoimalla käyviä sahalaitoksia oli jo 66.
Saksan-Ranskan sodan jälkeen alkaneen korkeasuhdanteen aikana puutavaran kysyntä kaksinkertaistui muutamassa vuodessa, jolloin myös Suomen sahatuotteiden viennin keskihinta kasvoi yli puolella. Vuonna 1860 viedyn sahatavaran arvo oli 7,5 miljoonaa markkaa, mutta vuonna 1877 peräti kuusi kertaa suurempi ja lähes puolet Suomen koko viennistä. Sahateollisuuden tuotanto oli vuosina 1885–1889 1,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta vuosina 1909–1913 jo 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuudella oli suuri merkitys koko maalle, koska se loi varallisuutta ja mahdollisti lisääntyvän kulutuksen. Kantohintojen ja työpaikkojen välityksellä vaikutus säteili kauas maaseudulle.Olkkonen s. 588.
A. Ahlström Osakeyhtiöstä, jonka päätoimiala oli sahateollisuus, tuli Suomen suurin teollisuusyritys Walter Ahlströmin aikana 1920-luvulla. W. Rosenlew & Co hankki Hämeenkyrön Kylmäkosken vesisahan ja Seikun sahan. Kokemäenjoen suiston ohella toinen merkittävä sahateollisuuden keskittymä syntyy Kaakkois-Suomeen jonne uitettiin tukkeja sekä Päijänteeltä että Saimaalta. Hans Gutzeit perusti Kotkansaareen uuden tekniikan höyrysahan ”Norjan saha” aloitti toimintansa syksyllä 1872.
Ensimmäinen maailmansota aiheutti vaikeuksia länsiviennille, mutta itsenäisyyden ensimmäisenä vuosikymmenenä Suomesta tuli todellinen ”metsätasavalta”. Sahat olivat sen tärkeimpiä työllistäjiä. Vuonna 1927 Suomessa oli kaikkiaan yli 600 sahaa, joissa työskenteli 45 000 henkeä.
Vuonna 2015 Suomessa oli teollisia sahoja vajaat 80, joista suurin osa toimi joko Järvi-Suomen tai rannikoiden läheisyydessä.
Piensahateollisuus
Piensahateollisuutta eli alle 10 000 m³ raakapuuta käyttäviä sahoja on Suomessa tällä hetkellä toiminnassa noin 2 000 yksikköä. Osa sahoista on niin sanottuja kiertäviä rahtisahoja ja osa on kiinteitä sahalaitoksia, joiden toimintaan kuuluu rahtisahaus asiakkaiden puista tai sitten myyntisahaus tai niiden yhdistelmä. Liikkuvia rahtisahureita on vielä noin 1 500 kappaletta. Kiertävien rahtisahureiden toiminta-aika on yleensä maaliskuusta kesäkuuhun. Kiinteät sahat voivat suorittaa rahtisahausta muunakin aikana. Pääasiallinen konekanta Suomessa on yksiteräiset pyörösahat. Osa yrittäjistä sahaa vannesahalla ja osa vielä ns. kehyssahalla eli raamisahalla. Piensahauksen toimintamuoto on viime vuosien aikana muuttunut enemmän laitosmalliseksi sahausteollisuudeksi jossa tuotantomäärä saattaa nousta jopa yli 10 000 kuutiometriin sahatavaraa, mutta yleisemmin pysytään 1 000–3 000 kuutiometrin välillä. Teollisuuden haara on myös kehittänyt jatkojalostusta ja pystyvät nykyisin vastaamaan vahvasti rakentajien tarpeisiin heidän toiveidensa mukaisesti. Kotimaan sahatavaramarkkinoille piensahoilta tulee sahatavaraa ja jatkojalosteita runsaasti ja kattanee noin 20–25 prosenttia kotimaan tarjonnasta. Lisäksi mitä erikoisempaa sahausta tarvitaan, sitä suurempi on piensahojen tuotannon osuus. Nykyisin alan kehityksessä on siirrytty enemmän jatkojalostukseen. Piensahojen tuotannosta voidaan mainita muun muassa erikoismittaiset ja -paksuiset lattialankut, ylileveät höylätuotteet, erikoisprofiilit listoihin, venelaudat, ylijäreät sahaukset ja ylipitkien puiden sahaukset.
Organisaatiot
Yksityisiä sahoja ja sahalaitoksia edustaa Suomen Sahat ry. Piensahateollisuuden yli 200 sahaa edustaa Sahayrittäjät ry. Sahateollisuus ry:ssähttp://sahateollisuus.com/jasenet/ on yli 30 jäsenyritystä.
Metsäteollisuutta ja puutuoteteollisuutta edustaa Metsäteollisuus ry.http://www.metsateollisuus.fi
Sahoja
Sahoja sahakapasiteettiluokkineen
Tehdas Paikka Verkkosivu 1 000 m3/aAkonkosken Saha OyTöysä 0–49Anaika Wood OyIisalmi 100–199Binderholz Nordic OyLieksa 200–299Binderholz Nordic OyNurmes 200–299ER-Saha, Kiurutimber OyKiuruvesi 0–49ER-Saha OyViitasaari 100–199FM Timber Team OyPihtipudas 50–99Hasa YhtymäHaapajärvi 200–299Hasa YhtymäHaapavesi 100–199Herralan Saha OyHollola 0–49Iisalmen Sahat OyIisalmi 200–299Iisveden Metsä OyIisvesi 100–199Isojoen Saha OyIsojoki 100–199JET-Puu OyPerho 0–49JPJ-Wood OyJuupajoki 100–199Junnikkala OyKalajoki 100–199Junnikkala OyOulainen 100–199Kampin Saha KyLavia 0–49Kartiopuu OyLappeenranta 0–49Kausala Wood OyKausala 0–49Keitele GroupAlajärvi 200–299Keitele GroupKeitele 300–Keitele GroupKemijärvi 200–299Kieppi Sawmill OyMäntyharju 50–99Kinnaskoski OyVilppula 50–99Kontiotuote OyPudasjärvi 50–99Koskisen OyJärvelä/Kärkölä 300–Koskisen OyKissakoski 50–99Kotkamills OyKotka 200–299Kouvolan Saha OyKouvola 0–49Kuhmo OyKuhmo 300–Lapuan Saha OyLapua 50–99Luopajärven Saha OyJalasjärvi 0–49Luvian Saha OyLuvia 300–MCM Timber OyHamina 100–199Metsä FibreEskola 50–99Metsä FibreKyrö 200–299Metsä FibreLappeenranta 200–299Metsä FibreMerikarvia 200–299Metsä FibreRenko 300–Metsä FibreVilppula 300–Misawa Homes of Finland OyMikkeli 50–99Multian Saha OyMultia 0–49Mustola Timber OyLappeenranta 50–99Partaharjun Puutarha OyPieksämäki 0–49Pölkky, KajaaniWood OyKajaani 200–299Pölkky, KitkaWood OyKuusamo 100–199Pölkky OyKuusamo 100–199Pölkky, UleaTaivalkoski 100–199Sahakuutio, KaivospuuHammaslahti 50–99Sahakuutio OyKerimäki 50–99Stora EnsoHonkalahti 300–Stora EnsoUimaharju 200–299Stora EnsoVarkaus 100–199Stora EnsoVeitsiluoto 200–299Södra Wood AbHamina 100–199Tervolan Saha ja Höyläämö OyTervola 50–99Tiaisen Saha OySavitaipale 0–49UPM TimberAlholma 200–299UPM TimberKaukas 300–UPM TimberKorkeakoski 300–UPM TimberSeikku 300–Veljekset Vaara OyTervola 50–99Veljekset Kuusisto OyLaitila 0–49Versowood OyHankasalmi 300–Versowood OyOtava 200–299Versowood OyRiihimäki 200–299Versowood OyVierumäki 300–Viitala Forest OyPeräseinäjoki 0–49VK Timber OyKittilä 0–49Voma OyParkano 0–49Vuokila Wood OyHaukipudas 0–49Westas Pihlava OyPori 200–299Westas Raunio OyKoski Tl 200–299Ålands Skogsindustrier AbGodby 0–49Ålands Skogsindustrier AbÖnningeby 0–49 Tehdas Paikka Verkkosivu 1 000 m3/aKajaanin saha Tihisenniemi/Kajaani 220Leivonmäen SahaLeivonmäki/Joutsa 75Mäkilän sahaYläne
Tehdas Paikka Verkkosivu 1 000 m3/aKajaanin saha Tihisenniemi/Kajaani 220Leivonmäen SahaLeivonmäki/Joutsa 75Mäkilän sahaYläne
Entisiä sahoja
Tehdas Paikka Verkkosivu 1 000 m3/aKäkikosken sahaPorlammi/Lapinjärvi –2007 30
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Sahayrittajat ry Metsäteollisuus ry
*