Kahvipensaat (Coffea) ovat matarakasvien (Rubiaceae) heimoon kuuluva viljelykasvien suku. Luonnonvaraisena kahvipensaita kasvaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Afrikassa, Filippiineillä, Indokiinassa, Indonesiassa, Intiassa ja Madagaskarilla.

Nimi coffea tulee ruotsin kielen vanhasta kahvia tarkoittavasta sanasta coffeHistory and Etymology for Coffea Merriam-Webster Dictionary. Se puolestaan tulee alun perin arabian kielen sanasta qahwa.

Lajit Maailmassa on 124 kahvipensaslajia.

Tärkeimmät kaupalliset kahvilajit, joiden pavuista valmistetaan kahvia, ovat arabiankahvi (Coffea arabica) ja kongonkahvi eli robusta (Coffea canephora). Kolmas viljeltävä laji on liberiankahvi (Coffea liberica).

Kahvipensaslajeja

Coffea affinis – Kasvaa Sierra Leonessa, Guineassa ja Norsunluurannikolla. Kyseessä saattaa olla yksi ja sama laji kuin C. stenophylla. Coffea arabica – arabiankahvi Coffea canephora – kongonkahvi Coffea charrieriana Coffea congensis – On käytetty kahvijuomien valmistuksessa. Coffea eugenioides – Maukas laji, jota käytetään erikoiskahvijuomien valmistuksessa, mutta sadot ovat pienet. Coffea fadenii – keniankahvi Coffea liberica – liberiankahvi Coffea racemosa – mietokahvi – On käytetty kahvijuomien valmistuksessa. Coffea stenophylla – Maultaan arabicaa lähestyvä laji, joka menestyy korkeammissa lämpötiloissa kuin arabica. Kuivuudenkestävä ja vastustuskykyinen lehtiruosteelle. Kotoperäinen Guineassa, Sierra Leonessa ja Norsunluurannikolla. Viljeltiin Eurooppaan vietäväksi asti 1890-luvulla. Lajia ei ole viljelty sitten 1920-luvun ja luonnossa se on uhanalainen. Sierra Leonessa sitä ei ollut nähty vuoden 1954 jälkeen. Kaupallisen viljelyn loppumiseen vaikuttivat heikot sadot ja tappio kilpailussa menestyksekkäämmän kongonkahvin kanssa. Coffea zanguebariae

Uhanalaisuus Maailman villinä kasvavista 124:stä kahvipensaslajista ainakin 75 eli 60 % on eri tavoin uhanalaisia; luku sisältää 13 kriittisesti vaarantunutta ja 40 vaarantunutta lajia. Myös arabica villinä kasvavassa muodossaan kuuluu uhanalaisiin lajeihin, mikäli ilmaston lämpeneminen otetaan huomioon.

35 lajia ei ole uhattuna. 14:n tilanne on tuntematon. Näistä 14:stä tuntemattomasta 9:ää ei ole tavattu vuoden 1940 jälkeen.

28 % lajeista ei tavata miltään suojelualueelta. 45 % lajeista ei ole talletettu mihinkään siemenpankkiin. Kaikkein uhanalaisimmista kahvilajeista vain alle neljäsosasta on varmuuskopio siemenpankissa. Kahvin siemeniä ei voi säilöä kylmäkuivauksella, joka on siemenpankkien tavanomainen menetelmä.

Viljely

Taudit ja tuholaiset Kahvipensaiden merkittävin tauti on lehtiruoste, jota aiheuttaa Hemileia vastatrix -niminen ruostesieni. Kahvinviljelijöiden toinen merkittävä vastustaja on kahvikuoriainen Hypothenemus hampei, joka syö kahvipensaan marjoja.

Sopeutuminen Kahvin viljelijät pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen siirtymällä ilmastoltaan suopeampiin paikkoihin kuten korkeammalle; muuttamalla viljelytekniikoita kuten kastelua ja varjostusta; kehittämällä uusia lajikkeita tai ottamalla käyttöön uusia lajeja.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kahvipensaat (Coffea) ITIS: Coffea United States Department of Agriculture (USDA): Coffea Flora of China: Coffea Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Coffea

* Luokka:Viljeltävät ravintokasvit