Mauno Pietari Oittinen (10. heinäkuuta 1896 Hämeenlinna – 11. toukokuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.Kuka kukin on 1954
Mauno Oittisen vanhemmat olivat postihallituksen apulaisjohtaja Pekka Oittinen ja Maria Vilhelmiina (Minna) Kajaan-Poukka. Hän oli naimisissa 1921–1947 kieltenopettaja Larissa Chapkinin (k. 1947) kanssa ja vuodesta 1948 Anna Wilsonin kanssa. Oittinen pääsi ylioppilaaksi 1916 ja kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun 1916–1919. Hän teki opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan, Italiaan, Ranskaan ja Belgiaan.
Oittinen toimi kuvanveistäjänä Suomessa ja vuodesta 1946 Yhdysvalloissa. Hän piti Yhdysvalloissa yksityisnäyttelyjä Duluthissa ja New Yorkissa.
Teoksia
Mauno Oittisen tunnetuin teos lienee Hyvinkään tunnukseksi muodostunut Nosturinhitsaajia työssään (1962). Oittinen on tehnyt myös Kajaanin Elias Lönnrotin muistomerkin (1940) sekä pronssisen Siirtolaisuus-monumentin, jonka toinen osa on sijoitettu Hankoon. Siinä kolme joutsenta nousee lentoon. Teoksen toinen osa on Floridan Lake Worthissa. Siinä kaksi joutsenta laskeutuu.
Elias Lönnrotin patsas, 1940 (pystytettiin 1942), Kajaani Tervakosken kirkon sankarimuistomerkki 1940 Alfred Kordelinin muistomerkki Kanaalin Helmi, 1947, Rauma Nosturin hitsaajia työssään, 1962, Hyvinkää Siirtolaismonumentti, 1967, Hanko Istuva tyttö 1970, Munkkiniemen kartano, Helsinki.
Palkinnot I palkinto Lönnrotin patsaskilpailussa (arkkitehti Veikko Leisténin kanssa) 1939 I palkinto Kordelinin muistomerkkikilpailussa 1945
Kuvia julkisista teoksista
Lähteet
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1896 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet